Yksityistäminen http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132584/all Tue, 18 Sep 2018 23:25:28 +0300 fi Juha Tuomisen johdolla HUS:a uhkaavat kovat päätökset http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261176-juha-tuomisen-johdolla-husa-uhkaavat-kovat-paatokset <p>&nbsp;</p><p>HUS:n toimitusjohtajaksi valittu Juha Tuominen toteaa: &rdquo;Talous on HUS:ssa ykkösjuttu. Asiat eivät ole mukavia, mutta johtajalla pitää olla kanttia tehdä päätöksiä.&rdquo; (SK 7.9.)</p><p>Näkemys on outo henkilöltä, joka pääsee kehittämään 1,6 miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoitoa. Kuvittelisi olevan mukava edistää ihmisten terveyttä.</p><p>Ongelma tietysti on, jos &rdquo;talous on HUS:ssa ykkösjuttu&rdquo;. Muilla palvelualoilla tämä on tarkoittanut palvelujen heikentämistä. Junat eivät pysähdy pienemmillä asemilla, postin kulku hidastuu ja pankkikonttoreita on yhä vähemmän.</p><p>Tuominen on ajanut terveyspalveluihin palveluseteleitä, valinnanvapautta ja kiihtyvää sähköistä asiointia. Tämä merkitsee ymmärrettävästi sekä henkilöstön että potilaiden kannalta &rdquo;ei-mukavia&rdquo; päätöksiä.</p><p>Valinnanvapaus on julkisten terveyspalvelujen yksityistämistä, eli terveydenhuollosta tehdään bisnes. Palvelusetelit ovat tässä yksi keino.</p><p>Vanhusten hoivassa palvelusetelit tarkoittavat kalliimpia yksityisiä terveys- ja hoivapalveluja. Tätä tuetaan verorahoin.</p><p>Samalla vanhusten varat asteittain realisoidaan yksityisille terveysjäteille. Omaiset uhkaavat jäädä vaille perintöjä. Perinnönjako onkin järkevää tehdä ennen kuin vanhus palvelusetelillä jujutetaan yksityisen terveys- ja hoivajätin hoidettavaksi.</p><p>Sähköisen asioinnin kiihdyttäminen merkitsee ikäsyrjintää. Digipalveluihin siirtyminen merkitsee ikäihmisille samaa kuin pakottaisi vammaisia juoksemaan.</p><p>Uusmaalaisista yli 75-vuotiaista vain 20 % käyttää internettiä. Kolmasosalla yli 85-vuotisista ei ole kännykkää ja 90 %:lla ei ole tietokonetta. HUS:n alueella on yli 70&nbsp;000 ihmistä vailla internet ja sähköpostiyhteyksiä.</p><p>Tuominen toteaa haastattelussaan, että &rdquo;ihminen pitää tulla kuulluksi&rdquo;. Ehkä silloin HUS:n ykkösjuttuna tulisi olla ihmisen terveys ja hyvinvointi, eikä talous. Julkisessa terveydenhuollossa raha on väline, ei päämäärä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kimmo Kiljunen</p><p>Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

HUS:n toimitusjohtajaksi valittu Juha Tuominen toteaa: ”Talous on HUS:ssa ykkösjuttu. Asiat eivät ole mukavia, mutta johtajalla pitää olla kanttia tehdä päätöksiä.” (SK 7.9.)

Näkemys on outo henkilöltä, joka pääsee kehittämään 1,6 miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoitoa. Kuvittelisi olevan mukava edistää ihmisten terveyttä.

Ongelma tietysti on, jos ”talous on HUS:ssa ykkösjuttu”. Muilla palvelualoilla tämä on tarkoittanut palvelujen heikentämistä. Junat eivät pysähdy pienemmillä asemilla, postin kulku hidastuu ja pankkikonttoreita on yhä vähemmän.

Tuominen on ajanut terveyspalveluihin palveluseteleitä, valinnanvapautta ja kiihtyvää sähköistä asiointia. Tämä merkitsee ymmärrettävästi sekä henkilöstön että potilaiden kannalta ”ei-mukavia” päätöksiä.

Valinnanvapaus on julkisten terveyspalvelujen yksityistämistä, eli terveydenhuollosta tehdään bisnes. Palvelusetelit ovat tässä yksi keino.

Vanhusten hoivassa palvelusetelit tarkoittavat kalliimpia yksityisiä terveys- ja hoivapalveluja. Tätä tuetaan verorahoin.

Samalla vanhusten varat asteittain realisoidaan yksityisille terveysjäteille. Omaiset uhkaavat jäädä vaille perintöjä. Perinnönjako onkin järkevää tehdä ennen kuin vanhus palvelusetelillä jujutetaan yksityisen terveys- ja hoivajätin hoidettavaksi.

Sähköisen asioinnin kiihdyttäminen merkitsee ikäsyrjintää. Digipalveluihin siirtyminen merkitsee ikäihmisille samaa kuin pakottaisi vammaisia juoksemaan.

Uusmaalaisista yli 75-vuotiaista vain 20 % käyttää internettiä. Kolmasosalla yli 85-vuotisista ei ole kännykkää ja 90 %:lla ei ole tietokonetta. HUS:n alueella on yli 70 000 ihmistä vailla internet ja sähköpostiyhteyksiä.

Tuominen toteaa haastattelussaan, että ”ihminen pitää tulla kuulluksi”. Ehkä silloin HUS:n ykkösjuttuna tulisi olla ihmisen terveys ja hyvinvointi, eikä talous. Julkisessa terveydenhuollossa raha on väline, ei päämäärä.

 

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

 

]]>
5 http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261176-juha-tuomisen-johdolla-husa-uhkaavat-kovat-paatokset#comments Erikoissairaanhoito Leikkaukset Valinnanvapaus Yksityistäminen Tue, 18 Sep 2018 20:25:28 +0000 Kimmo Kiljunen http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261176-juha-tuomisen-johdolla-husa-uhkaavat-kovat-paatokset
Katutöihin vauhtia Staran yksityistämisellä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260833-katutoihin-vauhtia-staran-yksityistamisella <p>Itse olen päässyt nauttimaan Mannerheimintien, Tukholmankadun ja Nordenskjöldinkadun tietöistä tämä kesän, mutta olin missannut pari viikkoa sitten tämän tietöitä sivuavan artikkelin:&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005809964.html">Mechelininkadun ruuhkasumppu repii Helsingissä liikkuvien hermoja: Jonot Espoosta Mannerheimintielle &ndash; Miten tämä voi kestää näin kauan?</a>&nbsp;(HS 31.8.2018).&nbsp;</p><p>Koska yhdelläkään Helsingin työmaista ei vaikuta olevan täysmiehitystä, niin Hesarin artikkelin toteamus&nbsp;<em>&rdquo;Ammatinvalintakysymys. Palautteesta huolimatta täällä painetaan töitä joka päivä, jotta päästään marraskuun lopulla maaliin&rdquo;, sanoo Nurmi.&quot;</em>&nbsp;särähtää korvaan.</p><p>Vertailun vuoksi, Tokion Shibuyan asemalla painettiin töitä yhtenä yönä kolme tuntia 1200 tekijän voimin, jotta junarata saatiin korvattua metrolla ilman keskeytyksiä aseman toiminnassa: <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/_BYW4YYqG5A?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/_BYW4YYqG5A?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>On tietysti olemassa maksimi montako ihmistä kykenee samanaikaisesti työmaalla työskentelemään, mutta on päivänselvää että lähelläkään tätä maksimia ei päästä yhdelläkään Helsingin tietyömaista. Työkoneet voisivat myös olla pullonkaula, mutta niitäkin näyttää olevan käyttämättöminä tasaisin väliajoin.</p><p>Juurisyy on mielestäni selvä - Helsinki repii auki liian monta katua auki samankaisesti, jolloin tekijöitä ei riitä jokaiselle työmaalle sen vertaa kuin työmaalle kerralla mahtuisi. Asian havainnoillistamiseksi voi tämän esittää niin, että koska Mechelininkadun remontti on niin haastava, niin myös Tukholmankatu, Mannerheimintie ja Nordensköldinkatu ovat auki koko kesän.</p><p>Toinen ongelma on kaupungin liikelaitos <a href="https://www.hel.fi/stara/fi">Stara</a>. Ei ole mitään hyvää syytä miksi kaupunki omistaa rakennusyrityksen. Vaikka työn tuottavuuden kasvun mittaaminen julkisella sektorilla on yleisesti haastavaa, mittaaminen ei ole haastavaa töiden osalta, joita tehdään yhtälailla yksityisellä sektorilla. Esitän hypoteesin, että Staran työn tuottavuuden kasvu on seurannut tarkemmin kuvaliitteen mustaa viivaa kuin vihreää, eli lapioon nojaillaan enemmän kuin yksityisellä sektorilla.</p><p>Jos näin on, ratkaisu on Staran yksityistäminen, sekä kaikkien urakoiden kilpailuttaminen. Lisäpuhtia tietöiden ripeydelle saisi myös&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258427-sakottakaamme-tietoita-tienkayttajien-sijaan">sakottamalla tietöitä tienkäyttäjien sijaan</a>&nbsp;(AA 19.07.2018), eli asettamalla haittavero tienkäyttäjille aiheutetulle haitalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä elämä on liian lyhyt liikenneruuhkiin. Tämän lisäksi tietyöt lisäävät onnettomuusriskiä.</p><p>&nbsp;</p><p>PS.</p><p>Kaupungin infrayksikön vetäjä väittää myös, että:</p><p><em>&quot;&rdquo;Ympäristölainsäädäntö määrittää, ettei kello 18 jälkeen voi tehdä kivi- tai louhintatöitä. Kaikki mitä tässä tehdään aiheuttaa melua&rdquo;, Nurmi sanoo.&quot;</em></p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100800">Valtioneuvoston asetuskivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta</a>&nbsp;(Finlex) kertoo seuraavaa:</p><p>***</p><p><strong>8 &sect;</strong></p><p><strong>Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat</strong></p><p>Jos toiminnan etäisyys melulle alttisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:</p><p>1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana;</p><p>2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;</p><p>3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;</p><p>4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja</p><p>5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.</p><p>Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 &sect;:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00―18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00―18.00 välisenä aikana.</p><p>Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.</p><p>***</p><p>Tässä on mielestäni eduskunnalla hieman korjaamisen varaa, eli kymmeneen saakka voisi meluta tarvittavilla tavoilla arki-iltoina, ja iltapäivästä iltaan myös sunnuntaisin ja arkipyhinä. Silti, jopa nykylain puitteissa iltaisin voisi työmailla aivan hyvin tehdä muuta kuin räjäyttelyä ja rikotuksia.</p><p>PPS.</p><p>Työn tuottavuuden kasvu rakennusalalla on ollut surkeaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Suomessa:</p><p><a href="https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalalla-tyon-tuottavuus-ei-ole-kasvanut-40-vuodessa-onko-allianssista-tai-leanista-apua/" title="https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalalla-tyon-tuottavuus-ei-ole-kasvanut-40-vuodessa-onko-allianssista-tai-leanista-apua/">https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalalla-tyon-tuottavuus-ei-o...</a></p><p>Vikaa löytyy varmasti sekä tilaajista että toteuttajista.</p><p>PPPS.</p><p>Olen tietoinen siitä, että mitä enemmän käsipareja työmailla on, sen huonompi on työn tuottavuus (varsinkin jos ylimääräiset käsiparit eivät tee mitään). Tämä kirjoitus on myös kriittinen sitä kohtaan miten työn tuottavuutta rakennusalalla mitataan.</p> Itse olen päässyt nauttimaan Mannerheimintien, Tukholmankadun ja Nordenskjöldinkadun tietöistä tämä kesän, mutta olin missannut pari viikkoa sitten tämän tietöitä sivuavan artikkelin: Mechelininkadun ruuhkasumppu repii Helsingissä liikkuvien hermoja: Jonot Espoosta Mannerheimintielle – Miten tämä voi kestää näin kauan? (HS 31.8.2018). 

Koska yhdelläkään Helsingin työmaista ei vaikuta olevan täysmiehitystä, niin Hesarin artikkelin toteamus ”Ammatinvalintakysymys. Palautteesta huolimatta täällä painetaan töitä joka päivä, jotta päästään marraskuun lopulla maaliin”, sanoo Nurmi." särähtää korvaan.

Vertailun vuoksi, Tokion Shibuyan asemalla painettiin töitä yhtenä yönä kolme tuntia 1200 tekijän voimin, jotta junarata saatiin korvattua metrolla ilman keskeytyksiä aseman toiminnassa: www.youtube.com/watch?v=_BYW4YYqG5A 

On tietysti olemassa maksimi montako ihmistä kykenee samanaikaisesti työmaalla työskentelemään, mutta on päivänselvää että lähelläkään tätä maksimia ei päästä yhdelläkään Helsingin tietyömaista. Työkoneet voisivat myös olla pullonkaula, mutta niitäkin näyttää olevan käyttämättöminä tasaisin väliajoin.

Juurisyy on mielestäni selvä - Helsinki repii auki liian monta katua auki samankaisesti, jolloin tekijöitä ei riitä jokaiselle työmaalle sen vertaa kuin työmaalle kerralla mahtuisi. Asian havainnoillistamiseksi voi tämän esittää niin, että koska Mechelininkadun remontti on niin haastava, niin myös Tukholmankatu, Mannerheimintie ja Nordensköldinkatu ovat auki koko kesän.

Toinen ongelma on kaupungin liikelaitos Stara. Ei ole mitään hyvää syytä miksi kaupunki omistaa rakennusyrityksen. Vaikka työn tuottavuuden kasvun mittaaminen julkisella sektorilla on yleisesti haastavaa, mittaaminen ei ole haastavaa töiden osalta, joita tehdään yhtälailla yksityisellä sektorilla. Esitän hypoteesin, että Staran työn tuottavuuden kasvu on seurannut tarkemmin kuvaliitteen mustaa viivaa kuin vihreää, eli lapioon nojaillaan enemmän kuin yksityisellä sektorilla.

Jos näin on, ratkaisu on Staran yksityistäminen, sekä kaikkien urakoiden kilpailuttaminen. Lisäpuhtia tietöiden ripeydelle saisi myös sakottamalla tietöitä tienkäyttäjien sijaan (AA 19.07.2018), eli asettamalla haittavero tienkäyttäjille aiheutetulle haitalle.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä elämä on liian lyhyt liikenneruuhkiin. Tämän lisäksi tietyöt lisäävät onnettomuusriskiä.

 

PS.

Kaupungin infrayksikön vetäjä väittää myös, että:

"”Ympäristölainsäädäntö määrittää, ettei kello 18 jälkeen voi tehdä kivi- tai louhintatöitä. Kaikki mitä tässä tehdään aiheuttaa melua”, Nurmi sanoo."

Valtioneuvoston asetuskivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (Finlex) kertoo seuraavaa:

***

8 §

Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat

Jos toiminnan etäisyys melulle alttisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:

1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana;

2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;

3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;

4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja

5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 §:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00―18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00―18.00 välisenä aikana.

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.

***

Tässä on mielestäni eduskunnalla hieman korjaamisen varaa, eli kymmeneen saakka voisi meluta tarvittavilla tavoilla arki-iltoina, ja iltapäivästä iltaan myös sunnuntaisin ja arkipyhinä. Silti, jopa nykylain puitteissa iltaisin voisi työmailla aivan hyvin tehdä muuta kuin räjäyttelyä ja rikotuksia.

PPS.

Työn tuottavuuden kasvu rakennusalalla on ollut surkeaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Suomessa:

https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalalla-tyon-tuottavuus-ei-ole-kasvanut-40-vuodessa-onko-allianssista-tai-leanista-apua/

Vikaa löytyy varmasti sekä tilaajista että toteuttajista.

PPPS.

Olen tietoinen siitä, että mitä enemmän käsipareja työmailla on, sen huonompi on työn tuottavuus (varsinkin jos ylimääräiset käsiparit eivät tee mitään). Tämä kirjoitus on myös kriittinen sitä kohtaan miten työn tuottavuutta rakennusalalla mitataan.

]]>
11 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260833-katutoihin-vauhtia-staran-yksityistamisella#comments Helsinki Tietyöt Yksityistäminen Tue, 11 Sep 2018 16:41:59 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260833-katutoihin-vauhtia-staran-yksityistamisella
Sijoitusyhtiöiden vainukoirat ja yksityistäminen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257435-sijoitusyhtioiden-vainukoirat-ja-yksityistaminen <p>Onkohan Suomessa enää yhtään kuntaa, jossa ei olisi käyty tarjoamassa toinen toistaan loistavampia yksityisiä terveydenhuoltoon tai hoivaan liittyviä palveluita. Taustalla on usein ulkomainen sijoitusyhtiö, jotka vainuavat hyvän mahdollisuuden päästä takomaan voittoja suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.</p><p>Tarjoukset ovat kieltämättä korvalle makeata kuultavaa. Kaikki käy. Jos kunnassa on sisäilmaongelmista kärsiviä hoitotiloja, ne luvataan ostaa pois&nbsp; hyvällä hinnalla. Asukkaat luvataan siirtää terveellisiin tiloihin, sitä ei välttämättä kerrota että mistä sellaiset löytyisivät. Ihmisiä kuitenkin siirreltäisiin tarpeen mukaan.</p><p>Ennenkuulumatonta joustoa löytyy myös siitä mitä palveluita yksityinen toimija ottaisi hoitoonsa. Vaikka pelkät kotipalvelut käyvät, jos ei muusta päästä sopimukseen. Vaikuttaa jo hieman epätoivoiselta. Sijoittajat ovat laittaneet vainukoiransa todella ahtaalle. Jos ei tulosta tule jää luu saamatta. Siksipä pelkkä pikkusormikin kelpaa tässä vaiheessa.</p><p>Mihin me enää yksityistävää soteuudistusta tarvitaan, kun kuntia narrataan tekemään yksityisten firmojen kanssa niiden kannalta hyvin tuottavia sopimuksia? Elina Lepomäki (kok) sanoi, että sotelle ei ole enää sellaista tarvetta kuin vielä muutama vuosi sitten. Kokoomuslaisesta näkökulmasta näin varmasti onkin, etenkin kun yksityiset firmat näyttävät saavan vielä lisävuoden markkinoiden valtaamiseen.</p><p>Sosiaali- ja terveysuudistuksen kaatuminen ei siis olisi kokoomuksen kannalta mikään katastrofi. Keskustalle se sitä olisi, koska siinä menisi maakuntauudistus. Nähtäväksi jää että riittääkö hallituskumppani kokoomuksen solidaarisuus pitää soterakennelma pystyssä vai jääkö keskusta kuin nalle kalliolle ilman hillopurkkia.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onkohan Suomessa enää yhtään kuntaa, jossa ei olisi käyty tarjoamassa toinen toistaan loistavampia yksityisiä terveydenhuoltoon tai hoivaan liittyviä palveluita. Taustalla on usein ulkomainen sijoitusyhtiö, jotka vainuavat hyvän mahdollisuuden päästä takomaan voittoja suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.

Tarjoukset ovat kieltämättä korvalle makeata kuultavaa. Kaikki käy. Jos kunnassa on sisäilmaongelmista kärsiviä hoitotiloja, ne luvataan ostaa pois  hyvällä hinnalla. Asukkaat luvataan siirtää terveellisiin tiloihin, sitä ei välttämättä kerrota että mistä sellaiset löytyisivät. Ihmisiä kuitenkin siirreltäisiin tarpeen mukaan.

Ennenkuulumatonta joustoa löytyy myös siitä mitä palveluita yksityinen toimija ottaisi hoitoonsa. Vaikka pelkät kotipalvelut käyvät, jos ei muusta päästä sopimukseen. Vaikuttaa jo hieman epätoivoiselta. Sijoittajat ovat laittaneet vainukoiransa todella ahtaalle. Jos ei tulosta tule jää luu saamatta. Siksipä pelkkä pikkusormikin kelpaa tässä vaiheessa.

Mihin me enää yksityistävää soteuudistusta tarvitaan, kun kuntia narrataan tekemään yksityisten firmojen kanssa niiden kannalta hyvin tuottavia sopimuksia? Elina Lepomäki (kok) sanoi, että sotelle ei ole enää sellaista tarvetta kuin vielä muutama vuosi sitten. Kokoomuslaisesta näkökulmasta näin varmasti onkin, etenkin kun yksityiset firmat näyttävät saavan vielä lisävuoden markkinoiden valtaamiseen.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen kaatuminen ei siis olisi kokoomuksen kannalta mikään katastrofi. Keskustalle se sitä olisi, koska siinä menisi maakuntauudistus. Nähtäväksi jää että riittääkö hallituskumppani kokoomuksen solidaarisuus pitää soterakennelma pystyssä vai jääkö keskusta kuin nalle kalliolle ilman hillopurkkia.

 

]]>
2 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257435-sijoitusyhtioiden-vainukoirat-ja-yksityistaminen#comments Sosiaali- ja terveysuudistus Yksityistäminen Tue, 26 Jun 2018 08:01:10 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257435-sijoitusyhtioiden-vainukoirat-ja-yksityistaminen
Ranskan uutisia http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253457-ranskan-uutisia <p>&nbsp;Katselen joskus France 24 uutisia, ja vaikka ne ovatkin &nbsp;ylenmäärin Eu:ta ylistäviä , on niissä joskus kuitenkin joitain uutisiakin jota Suomen mediasta ei löydy, eli jonkinlainen yritys olla tasapuolinen kanavalla on.</p><p>Ensimmäinen uutinen on Ranskan suuri junalakko. Macron haluaa avata rautatiet kilpailulle, ilmeisesti oman liberaalin ideologian mukaan, mutta myös, koska EU haluaa sitä. &nbsp;Rautatieläiset eivät asialle lämpene, ja Ranskassa lakkoillaan viikon viidestä päivästä kaksi. Voi vain arvata minkälaista kaaosta se aiheuttaa monin paikoin, mutta rautatieläiset ovat mielestään oikeassa. - Britannia on varottanut rautateiden yksityistämisestä, tekemästä siis samaa virhettä kuin he itse 90-luvulla., jolloin Britannian rautatiet yksityistettiin. &nbsp;Lippujen hinnat nousivat pilviin, ja junien säännöllisyys kärsi huomattavasti. &nbsp; Seurausten olisi pitänyt laskea hintoja, niinkuin luvattiin, ja lisätä vuoroja: niin ei käynyt. &nbsp; -Ruotsissa painiskellaan juuri samanlaisen ongelman kanssa, ja rautateitä on vaadittu painavin äänenpainoin takaisin valtion valvontaan: &nbsp;hinnat ovat nousseet liikaa ja junien kulkuun ei voi luottaa. Ihmiset ovat yksinkertaisesti saaneet tarpeeksi. - Yksityistäminen on kuitenkin EU:n tahto, mitä tämä sanoo EU:sta? Kenen etuja EU ajaa?</p><p>Toinen mielenkiintoinen uutinen oli se, että Martin Selmayer, valtion virkamies ja Junckerin luottomies, ylennettiin pika-pikaa korkeaan EU-arvoon (Secretary-general), ilman normaaleja käytäntöjä, ja asiasta nousi iso kysymys myös EU:n parlamentissa, jossa tällaista ihmeteltiin suuresti, ja vaadittiin läpinäkyvyyttä. No, ei ole ensimmäinen ja tuskin viimeinen kerta kun EU taivuttaa sääntöjä ja tekee juuri niinkuin haluaa. Demokratialla ja säännöillä ei ole niin väliä EU:ssa.</p><p>Puidgemontista on uutisia joka päivä, ja EU ja Saksa heittäisi varmasti &nbsp;mielellään Puidgemontin vankilaan poliittisista syistä, Espanjaa tukien, jos laki sen sallisi, mutta eipä taida sallia. &nbsp;</p><p>Onko ihme, että tällaista EU:ta vastustetaan, kun tavallisten ihmisten tarpeita ei ajatella, &nbsp;vaan kuljetaan liiketalous edellä kaikessa, eikä demokratia ja säännöt merkitse enää mitään?</p><p>EU on yrittänyt näyttää vahvalta ja yhtenäiseltä nyt tuomitessaan yksimielisesti Venäjän myrkytystapauksessa, mutta se on vain silmänlumetta ja haihtuu seuraavassa näkyvässä kriisissä, joka todennäköisesti liittyy taas siirtolaisiin. EU on yhä erimielinen, epädemokraattinen ja oligarkkinen, enkä suurimmalle osalle ihmisistä näe EU:n hyötyjä, ja siksi sen on pakko kumoutua ennemmin tai myöhemmin. Näin toimii historia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Katselen joskus France 24 uutisia, ja vaikka ne ovatkin  ylenmäärin Eu:ta ylistäviä , on niissä joskus kuitenkin joitain uutisiakin jota Suomen mediasta ei löydy, eli jonkinlainen yritys olla tasapuolinen kanavalla on.

Ensimmäinen uutinen on Ranskan suuri junalakko. Macron haluaa avata rautatiet kilpailulle, ilmeisesti oman liberaalin ideologian mukaan, mutta myös, koska EU haluaa sitä.  Rautatieläiset eivät asialle lämpene, ja Ranskassa lakkoillaan viikon viidestä päivästä kaksi. Voi vain arvata minkälaista kaaosta se aiheuttaa monin paikoin, mutta rautatieläiset ovat mielestään oikeassa. - Britannia on varottanut rautateiden yksityistämisestä, tekemästä siis samaa virhettä kuin he itse 90-luvulla., jolloin Britannian rautatiet yksityistettiin.  Lippujen hinnat nousivat pilviin, ja junien säännöllisyys kärsi huomattavasti.   Seurausten olisi pitänyt laskea hintoja, niinkuin luvattiin, ja lisätä vuoroja: niin ei käynyt.   -Ruotsissa painiskellaan juuri samanlaisen ongelman kanssa, ja rautateitä on vaadittu painavin äänenpainoin takaisin valtion valvontaan:  hinnat ovat nousseet liikaa ja junien kulkuun ei voi luottaa. Ihmiset ovat yksinkertaisesti saaneet tarpeeksi. - Yksityistäminen on kuitenkin EU:n tahto, mitä tämä sanoo EU:sta? Kenen etuja EU ajaa?

Toinen mielenkiintoinen uutinen oli se, että Martin Selmayer, valtion virkamies ja Junckerin luottomies, ylennettiin pika-pikaa korkeaan EU-arvoon (Secretary-general), ilman normaaleja käytäntöjä, ja asiasta nousi iso kysymys myös EU:n parlamentissa, jossa tällaista ihmeteltiin suuresti, ja vaadittiin läpinäkyvyyttä. No, ei ole ensimmäinen ja tuskin viimeinen kerta kun EU taivuttaa sääntöjä ja tekee juuri niinkuin haluaa. Demokratialla ja säännöillä ei ole niin väliä EU:ssa.

Puidgemontista on uutisia joka päivä, ja EU ja Saksa heittäisi varmasti  mielellään Puidgemontin vankilaan poliittisista syistä, Espanjaa tukien, jos laki sen sallisi, mutta eipä taida sallia.  

Onko ihme, että tällaista EU:ta vastustetaan, kun tavallisten ihmisten tarpeita ei ajatella,  vaan kuljetaan liiketalous edellä kaikessa, eikä demokratia ja säännöt merkitse enää mitään?

EU on yrittänyt näyttää vahvalta ja yhtenäiseltä nyt tuomitessaan yksimielisesti Venäjän myrkytystapauksessa, mutta se on vain silmänlumetta ja haihtuu seuraavassa näkyvässä kriisissä, joka todennäköisesti liittyy taas siirtolaisiin. EU on yhä erimielinen, epädemokraattinen ja oligarkkinen, enkä suurimmalle osalle ihmisistä näe EU:n hyötyjä, ja siksi sen on pakko kumoutua ennemmin tai myöhemmin. Näin toimii historia.

]]>
3 http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253457-ranskan-uutisia#comments EU Ranskan junalakko Yksityistäminen Sat, 07 Apr 2018 07:34:41 +0000 Kaija Hietanen http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253457-ranskan-uutisia
Hyvä puoli Kokoomuksessa http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250923-hyva-puoli-kokoomuksessa <p>Kokoomus on pyrkinyt rajoittamaan Suomessa yrityksiin kohdistuvaa verotusta. Vuodesta 2014 alkaen verokanta on ollut 20 %. Sitä ennen se on ollut reilusti yli 20 %, mm. 26 % vuosina 2005-2011.</p><p>Katson näin, että tämä on ollut hyvä kehitys. Raamatussa sanoo, että älä sido puivan härän suuta. Korkeamman verokannan asettaminen olisi sama asia kuin tuottavan yritystoiminnan rajoittaminen.</p><p>Samalla kuitenkin Kokoomuksen politiikka on ollut se, että (sosiaali)menoja katettaisiin enemmän velalla verotuksen sijasta. Toisin sanoen siis, että yritykset osallistuisivat niihin vähemmän. Korkean yhteisöveron aikana, mm. 2005-2011 Suomi velkaantuikin huimasti.</p><p>Pidän myöskin kummallisena sitä, että viime vuosien aikana terveyskeskuksien ja sairaaloiden toimintoja on yksityistetty huomattavasti. Erona siis siihen aikaan, jolloin kunnat ja kaupungit järjestivät kokonaan terveydenhuollon. Eivätkö ne enää pysty tähän?</p><p>Niin tai näin, niin pidän kuitenkin hyvänä, ettei yrityksiin kohdistu tarpeetonta (vero)taakkaa, koska se olisi pois mm. investoinneista ja se vähentäisi (yrittäjien) riskinottohalua. Kokoomuksella(kin) on siis paikkansa politiikassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus on pyrkinyt rajoittamaan Suomessa yrityksiin kohdistuvaa verotusta. Vuodesta 2014 alkaen verokanta on ollut 20 %. Sitä ennen se on ollut reilusti yli 20 %, mm. 26 % vuosina 2005-2011.

Katson näin, että tämä on ollut hyvä kehitys. Raamatussa sanoo, että älä sido puivan härän suuta. Korkeamman verokannan asettaminen olisi sama asia kuin tuottavan yritystoiminnan rajoittaminen.

Samalla kuitenkin Kokoomuksen politiikka on ollut se, että (sosiaali)menoja katettaisiin enemmän velalla verotuksen sijasta. Toisin sanoen siis, että yritykset osallistuisivat niihin vähemmän. Korkean yhteisöveron aikana, mm. 2005-2011 Suomi velkaantuikin huimasti.

Pidän myöskin kummallisena sitä, että viime vuosien aikana terveyskeskuksien ja sairaaloiden toimintoja on yksityistetty huomattavasti. Erona siis siihen aikaan, jolloin kunnat ja kaupungit järjestivät kokonaan terveydenhuollon. Eivätkö ne enää pysty tähän?

Niin tai näin, niin pidän kuitenkin hyvänä, ettei yrityksiin kohdistu tarpeetonta (vero)taakkaa, koska se olisi pois mm. investoinneista ja se vähentäisi (yrittäjien) riskinottohalua. Kokoomuksella(kin) on siis paikkansa politiikassa.

]]>
9 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250923-hyva-puoli-kokoomuksessa#comments Kokoomus Verokanta Yksityistäminen Yritysvero Yritysverotus Wed, 14 Feb 2018 07:19:57 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250923-hyva-puoli-kokoomuksessa
Yliopiston kannattaa ulkoistaa siivouspalvelut http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250187-yliopiston-kannattaa-ulkoistaa-siivouspalvelut <p>Suomen ahdasmielistä ilmapiiriä Isoon-Britanniaan pakoon muuttanut professori Jaakko Hämeen-Anttila <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005543548.html">on suivaantunut</a> Helsingin yliopiston suunnitelmista ulkoistaa vahtimestari- ja siivouspalvelut. Hämeen-Anttilan mukaan on ongelma, jos &quot;yhteiskuntaa johdetaan kuin yritystä&quot; ja yhteiskunnan rahoittamien palveluiden taloudellisten vaikutusten mittaaminen &quot;jakaa ihmiset voittajin ja häviäjiin&quot;.</p><p>Hämeen-Anttila vastustaa kategorisesti palvelujen yksityistämistä (&quot;yksityistäminen nostaa hintoja ja heikentää palvelutasoa&quot;).&nbsp; Asiaa ei kannata tarkastella ideologisten lasien läpi: julkisesti rahoitettuja palveluita kannattaisi tuottaa yksityisesti niissä tapauksissa joissa se toimii ja julkista palveluntuotantoa suosia siellä, missä se on tehokkaampaa.&nbsp;Järkevää olisi suhtautua asiaan ilman vastakkainasettelua.&nbsp;</p><p>Hämeen-Anttilan argumentointi on muutenkin huteraa. Ei palveluita siksi ulkoisteta, että yritykset haluaisivat rohmuta &quot;voittoja&quot;, vaan siksi, että järjestelmässä liikkuisi hintasignaaleja joiden avulla kaikkea toimintaa voidaan mitata ja kehittää. Kyse on lopulta samasta ongelmasta kuin kaikissa suunnitelmatalousjärjestelmissä. Jos tuotantoketjuissa ei liiku hintainformaatiota, on esimerkiksi mahdotonta arvioida sitä, kuinka paljon työtunteja, aikaa ja resursseja kannattaisi käyttää suunnittelussa ja valmistuksessa siihen, että moottori kuluttaisi vähemmän polttoainetta.</p><p>Tuottaa suuremman määrän hyvinvointia, jos talouden eri toimijat keskittyvät ydinaloihinsa. Yliopiston erikoisalaa on tutkimuksen ja opetuksen järjestäminen, siivouspalveluja tarjoavat yritykset voivat keskittyä kehittämään toimintatapojaan vastaamaan siivouspalvelujen tuottamiseen. Esimerkiksi sairastapauksen sattuessa pelkästään siivoukseen erikoistuneen yrityksen on paljon helpompi järjestää paikalle sijainen.</p><p>Yliopisto ostaa markkinoilta myös käyttämänsä paperin, paperiliittimet ja tietokoneet sen sijaan että se rakentaisi ne itse. Tämä on järkevää ja tehokasta. Täysin sama periaate pätee mainittuihin siivous- ja vahtimestaripalveluihin. Ne ovat malliesimerkki sellaisista palveluista, jotka yliopiston kannattaa ulkoistaa.</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen ahdasmielistä ilmapiiriä Isoon-Britanniaan pakoon muuttanut professori Jaakko Hämeen-Anttila on suivaantunut Helsingin yliopiston suunnitelmista ulkoistaa vahtimestari- ja siivouspalvelut. Hämeen-Anttilan mukaan on ongelma, jos "yhteiskuntaa johdetaan kuin yritystä" ja yhteiskunnan rahoittamien palveluiden taloudellisten vaikutusten mittaaminen "jakaa ihmiset voittajin ja häviäjiin".

Hämeen-Anttila vastustaa kategorisesti palvelujen yksityistämistä ("yksityistäminen nostaa hintoja ja heikentää palvelutasoa").  Asiaa ei kannata tarkastella ideologisten lasien läpi: julkisesti rahoitettuja palveluita kannattaisi tuottaa yksityisesti niissä tapauksissa joissa se toimii ja julkista palveluntuotantoa suosia siellä, missä se on tehokkaampaa. Järkevää olisi suhtautua asiaan ilman vastakkainasettelua. 

Hämeen-Anttilan argumentointi on muutenkin huteraa. Ei palveluita siksi ulkoisteta, että yritykset haluaisivat rohmuta "voittoja", vaan siksi, että järjestelmässä liikkuisi hintasignaaleja joiden avulla kaikkea toimintaa voidaan mitata ja kehittää. Kyse on lopulta samasta ongelmasta kuin kaikissa suunnitelmatalousjärjestelmissä. Jos tuotantoketjuissa ei liiku hintainformaatiota, on esimerkiksi mahdotonta arvioida sitä, kuinka paljon työtunteja, aikaa ja resursseja kannattaisi käyttää suunnittelussa ja valmistuksessa siihen, että moottori kuluttaisi vähemmän polttoainetta.

Tuottaa suuremman määrän hyvinvointia, jos talouden eri toimijat keskittyvät ydinaloihinsa. Yliopiston erikoisalaa on tutkimuksen ja opetuksen järjestäminen, siivouspalveluja tarjoavat yritykset voivat keskittyä kehittämään toimintatapojaan vastaamaan siivouspalvelujen tuottamiseen. Esimerkiksi sairastapauksen sattuessa pelkästään siivoukseen erikoistuneen yrityksen on paljon helpompi järjestää paikalle sijainen.

Yliopisto ostaa markkinoilta myös käyttämänsä paperin, paperiliittimet ja tietokoneet sen sijaan että se rakentaisi ne itse. Tämä on järkevää ja tehokasta. Täysin sama periaate pätee mainittuihin siivous- ja vahtimestaripalveluihin. Ne ovat malliesimerkki sellaisista palveluista, jotka yliopiston kannattaa ulkoistaa.


 

]]>
17 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250187-yliopiston-kannattaa-ulkoistaa-siivouspalvelut#comments Julkinen palvelu Yksityistäminen Wed, 31 Jan 2018 21:16:17 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250187-yliopiston-kannattaa-ulkoistaa-siivouspalvelut
Julkinen kirje: Uudenmaan maakuntahallitukselle SOTE:sta http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250110-julkinen-kirje-uudenmaan-maakuntahallitukselle-sotesta <p>Hyvät kolleegat,</p><p>Meillä on maakuntahallinnon historian suurin muutos edessä. Hyvää valmistelutyötä tehdään ja keskustelut maakuntahallituksessa ovat olleet palkitsevia.</p><p>Minua on kuitenkin huolettanut yksi, perustavaa laatua oleva kysymys. Kuinka päätöksenteko tapahtuu edustuksellisessa demokratiassamme. Poliittisen elimen on aina pidettävä huoli siitä, ettei se menetä otettaan päätöksenteosta ja joudu virkavalmistelun vietäväksi, niin laadukasta kuin jälkimmäinen teknisesti onkin.</p><p>Meille tätä SOTE-uudistusta ja maakuntastrategiaa esitelleet virkamiehet ovat tehneet huolellista ja asiantuntevaa työtä. On kuitenkin hyvä tiedostaa valmistelun näkökulma. Hallitsevana on yksi, standardiksi vakiintunut lähestymistapa, ja se määrää valmistelun kielen.</p><p>Käsitteiden käyttö on valtaa. Esimerkkinä olkoon termi &rdquo;heikko huoltosuhde&rdquo;. Se on poikkeuksellisen huono, jopa ikäihmisiä leimaava sosioekonominen muuttuja, ja kuitenkin niin vahvasti valmistelua ohjaava taustaoletus.&nbsp;</p><p>SOTE-uudistuksessa puhumme julkisesta palvelusta. Jatkossa sen tuloksellisuutta mietitään ensi sijassa toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden kannalta. &rdquo;Sosiaalinen liikelaitos&rdquo;, jo termi viittaa ei-julkiseen palveluun, onnistuu toiminnassaan, jos se onnistuu säästämään.</p><p>Talouskuriajattelu on tämän päivän mantra, jota virkakoneisto auliisti tarjoaa. Onnistumista ei mitata ensi sijassa vaikuttavuuden ja laadun näkökulmasta, tässä tapauksessa ihmisten terveydentilasta, vaan kuvitellaan, että raha on paras konsultti. &nbsp;</p><p>Uusimaa, jonka terveystaso on Suomen maakunnista Ahvenanmaan jälkeen paras, on tuotetun palvelun taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta heikoilla. Miksi? Siksi, että esimerkiksi erikoissairaanhoidossa se vastaa valtakunnallisesti erityisen vaikeista potilaista tai harjoittaa kliinisen toiminnan ohella koulutusta ja tutkimustyötä.</p><p>Nyt meille kerrotaan, että jatkossa, SOTE-uudistuksen jälkeen sosiaalisen liikelaitoksen johdon tuloksellisuutta mitataan ensi sijassa taloustehokkuuden näkökulmasta. Toiminto siis tulee olemaan kilpailukykyistä ja onnistunutta, kunhan vähennetään tutkimuksen, koulutuksen ja erityishoidon osuutta. Tätäkö me poliitikot haluamme?&nbsp;</p><p>On erikoista, että Uusimaa, joka sosiaalisilta hyvinvointi-indikaattoreiltaan on Euroopan 257 alueesta seitsemänneksi paras, valitsee itselleen strategiseksi tunnuksekseen &rdquo;Rohkea uudistuja&rdquo;. Eikö parempi tavoite olisi &rdquo;Rohkea tasonsa säilyttäjä&rdquo;?</p><p>Me puhumme liiaksi &rdquo;hallitusta rakennemuutoksesta&rdquo;, &rdquo;arvojohtamisesta&rdquo;, &rdquo;rohkeasta uudistumisesta&rdquo; jne. avaamatta mikä on arvojen, muutoksen tai uudistumisen sisältö. Tällä kertaa me sisällön tiedämme. Kyse on sosiaali ja terveyspalvelujen sopeuttamisesta palvelumarkkinoihin. Meille jätetään pohdittavaksi vain tuon Suomen historian merkittävimmän yksityistämisprosessin hallittu toteuttaminen.</p><p>Tämä lähestymistapa jättää vähän tilaa sellaiselle näkökulmalle, joka kyseenalaistaa julkisen palvelun markkinaehtoistamisen. Ei ideologisista, vaan palvelun yhdenvertaisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden syistä. Jokaisen terveys on yhtä arvokas.</p><p>Suomessa on kansainvälisissä vertailuissa yksi maailman laadukkaimmista (ja myös kustannustehokkaimmista) terveydenhuoltojärjestelmistä. Nyt olemme kuitenkin &rdquo;rohkeasti uudistumassa&rdquo;. Mihin suuntaan? Sellaisiin markkinaehtoisiin järjestelyihin, joista muut haluavat pois, ja ovat vain ihaillen katsoneet maailman laadukkainta palvelumallia, pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä me taas olemme nyt &rdquo;rohkeasti&rdquo; purkamassa.</p><p>Pelkoni on, että otamme vakavaa taka-askelta &ndash; ja kuorrutamme tekomme taloushallinnonkielellä &rdquo;tulosjohtamisesta&rdquo; ja &rdquo;tehokkuudesta&rdquo;, ellemme sitten eufemismilla &rdquo;valinnanvapaus&rdquo;. Se, mistä me poliitikot nyt valmistelukoneiston ohjeistamana keskustelemme, on, kuinka hallitusti tämä julkisen palvelujärjestelmän purku tehdään.</p><p>Iso-Britanniassa ovat kääntämässä kurssia takaisin. Uudelleenarviossa on kyse aiempien julkisten palvelujen nykyisistä kustannuksista ja yhdenvertaisesta saavutettavuudesta. On jouduttu toteamaan, että markkinaeuforia ja &rdquo;valinnanvapaus&rdquo; vietiin liian pitkälle. Nyt pohditaan rautateiden, postin ja terveydenhuollon palauttamista julkiseksi palveluksi.</p><p>Pitääkö meidän kantapään kautta kokea, että Uusimaa, &rdquo;rohkea uudistuja&rdquo; putoaa seitsemänneltä sijalta sadanneksi Euroopan maakuntien välisessä sosiaalisen hyvinvoinnin indeksivertailussa. Silloinko me vasta uskomme, jos silloinkaan.</p><p>Parhain terveisin,</p><p>Kimmo Kiljunen&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvät kolleegat,

Meillä on maakuntahallinnon historian suurin muutos edessä. Hyvää valmistelutyötä tehdään ja keskustelut maakuntahallituksessa ovat olleet palkitsevia.

Minua on kuitenkin huolettanut yksi, perustavaa laatua oleva kysymys. Kuinka päätöksenteko tapahtuu edustuksellisessa demokratiassamme. Poliittisen elimen on aina pidettävä huoli siitä, ettei se menetä otettaan päätöksenteosta ja joudu virkavalmistelun vietäväksi, niin laadukasta kuin jälkimmäinen teknisesti onkin.

Meille tätä SOTE-uudistusta ja maakuntastrategiaa esitelleet virkamiehet ovat tehneet huolellista ja asiantuntevaa työtä. On kuitenkin hyvä tiedostaa valmistelun näkökulma. Hallitsevana on yksi, standardiksi vakiintunut lähestymistapa, ja se määrää valmistelun kielen.

Käsitteiden käyttö on valtaa. Esimerkkinä olkoon termi ”heikko huoltosuhde”. Se on poikkeuksellisen huono, jopa ikäihmisiä leimaava sosioekonominen muuttuja, ja kuitenkin niin vahvasti valmistelua ohjaava taustaoletus. 

SOTE-uudistuksessa puhumme julkisesta palvelusta. Jatkossa sen tuloksellisuutta mietitään ensi sijassa toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden kannalta. ”Sosiaalinen liikelaitos”, jo termi viittaa ei-julkiseen palveluun, onnistuu toiminnassaan, jos se onnistuu säästämään.

Talouskuriajattelu on tämän päivän mantra, jota virkakoneisto auliisti tarjoaa. Onnistumista ei mitata ensi sijassa vaikuttavuuden ja laadun näkökulmasta, tässä tapauksessa ihmisten terveydentilasta, vaan kuvitellaan, että raha on paras konsultti.  

Uusimaa, jonka terveystaso on Suomen maakunnista Ahvenanmaan jälkeen paras, on tuotetun palvelun taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta heikoilla. Miksi? Siksi, että esimerkiksi erikoissairaanhoidossa se vastaa valtakunnallisesti erityisen vaikeista potilaista tai harjoittaa kliinisen toiminnan ohella koulutusta ja tutkimustyötä.

Nyt meille kerrotaan, että jatkossa, SOTE-uudistuksen jälkeen sosiaalisen liikelaitoksen johdon tuloksellisuutta mitataan ensi sijassa taloustehokkuuden näkökulmasta. Toiminto siis tulee olemaan kilpailukykyistä ja onnistunutta, kunhan vähennetään tutkimuksen, koulutuksen ja erityishoidon osuutta. Tätäkö me poliitikot haluamme? 

On erikoista, että Uusimaa, joka sosiaalisilta hyvinvointi-indikaattoreiltaan on Euroopan 257 alueesta seitsemänneksi paras, valitsee itselleen strategiseksi tunnuksekseen ”Rohkea uudistuja”. Eikö parempi tavoite olisi ”Rohkea tasonsa säilyttäjä”?

Me puhumme liiaksi ”hallitusta rakennemuutoksesta”, ”arvojohtamisesta”, ”rohkeasta uudistumisesta” jne. avaamatta mikä on arvojen, muutoksen tai uudistumisen sisältö. Tällä kertaa me sisällön tiedämme. Kyse on sosiaali ja terveyspalvelujen sopeuttamisesta palvelumarkkinoihin. Meille jätetään pohdittavaksi vain tuon Suomen historian merkittävimmän yksityistämisprosessin hallittu toteuttaminen.

Tämä lähestymistapa jättää vähän tilaa sellaiselle näkökulmalle, joka kyseenalaistaa julkisen palvelun markkinaehtoistamisen. Ei ideologisista, vaan palvelun yhdenvertaisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden syistä. Jokaisen terveys on yhtä arvokas.

Suomessa on kansainvälisissä vertailuissa yksi maailman laadukkaimmista (ja myös kustannustehokkaimmista) terveydenhuoltojärjestelmistä. Nyt olemme kuitenkin ”rohkeasti uudistumassa”. Mihin suuntaan? Sellaisiin markkinaehtoisiin järjestelyihin, joista muut haluavat pois, ja ovat vain ihaillen katsoneet maailman laadukkainta palvelumallia, pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä me taas olemme nyt ”rohkeasti” purkamassa.

Pelkoni on, että otamme vakavaa taka-askelta – ja kuorrutamme tekomme taloushallinnonkielellä ”tulosjohtamisesta” ja ”tehokkuudesta”, ellemme sitten eufemismilla ”valinnanvapaus”. Se, mistä me poliitikot nyt valmistelukoneiston ohjeistamana keskustelemme, on, kuinka hallitusti tämä julkisen palvelujärjestelmän purku tehdään.

Iso-Britanniassa ovat kääntämässä kurssia takaisin. Uudelleenarviossa on kyse aiempien julkisten palvelujen nykyisistä kustannuksista ja yhdenvertaisesta saavutettavuudesta. On jouduttu toteamaan, että markkinaeuforia ja ”valinnanvapaus” vietiin liian pitkälle. Nyt pohditaan rautateiden, postin ja terveydenhuollon palauttamista julkiseksi palveluksi.

Pitääkö meidän kantapään kautta kokea, että Uusimaa, ”rohkea uudistuja” putoaa seitsemänneltä sijalta sadanneksi Euroopan maakuntien välisessä sosiaalisen hyvinvoinnin indeksivertailussa. Silloinko me vasta uskomme, jos silloinkaan.

Parhain terveisin,

Kimmo Kiljunen 

]]>
2 http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250110-julkinen-kirje-uudenmaan-maakuntahallitukselle-sotesta#comments Julkinen terveydenhuolto Maakuntahallinto Sote-uudistus Yksityistäminen Tue, 30 Jan 2018 15:24:01 +0000 Kimmo Kiljunen http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250110-julkinen-kirje-uudenmaan-maakuntahallitukselle-sotesta
Yksityistäminen etenee määrätietoisesti http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247759-yksityistaminen-etenee-maaratietoisesti <p>Terveyspalvelujen yksityistäminen etenee useilla rintamilla. Jopa vähäpätöisiltä näyttävät yksittäiset linjaukset voivatkin yhdessä osoittautua mittavaksi yksityistämisprojektiksi.</p><p>Ensinnäkin kuntien talous on ajettu kuralle valtionosuuksia leikkaamalla sekä lisäämällä kuntien velvollisuuksia. Tämä on pakottanut kuntia ulkoistamaan palvelujaan. Neljän Meri-Lapin kunnan päätös ulkoistaa terveydenhoitonsa terveysjätti Mehiläiselle on miljardin euron ulkoistus.</p><p>Myös tietoinen soten alibudjetointi ohjaa potilaita yksityiselle sektorille. Tiukalla alibudjetoinnilla perustellaan leikkaukset kuntien lakisääteisiin palveluihin. Erityisesti ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto kärsii ja se kostautuu moninkertaisena erikoissairaanhoidon kustannuksina.&nbsp; Lyhytnäköinen säästö tulee yleensä kalliiksi.</p><p>Alibudjetoimalla varhaiskasvatusta joudutaan lapsien määrää ryhmissä kasvattamaan. Varhaiskasvatuksesta on tulossa mittavaa liiketoimintaa, joissain kunnissa jopa 40 % on jo siirtynyt yksityisiin päiväkoteihin. Laitospaikkojen vähentäminen terveyskeskuksista ohjaa ikääntyviä monikansallisten hoivayritysten asiakkaaksi. Varsinkin, kun tarvittavaan kuntoutukseen ei kunnilla riitä resursseja.</p><p>Kurjistuva kuntatalous karsii julkisia palveluja ja jonot kasvavat. Samanaikaisesti meneillään olevat palvelusetelikokeilut ohjaavat asiakkaita jonoista yksityiselle sektorille. On luonnollista, että maksukykyisetkin asiakkaat haluavat siirtyä julkisin varoin kustannetun maksuttoman palvelun pariin ja tämä onkin jo lisännyt palvelujen kysyntää.</p><p>Moniongelmaiset asiakkaat, joilla on vaikeita sairauksia tai tarvitsevat lisäksi sosiaalipalveluja, rajataan pois palvelusetelin piiristä. Tämä johtaa siihen, että setelin käyttöön ohjautuvat helpot tapaukset samalla kun julkiselle sektorille jäävät edelleen vaikeahoitoiset ja kalliit tapaukset.</p><p>Valinnanvapausmalli Islannissa on laajempi kuin muualla ja terveyspalvelujen yksityistäminen on edennyt pitkälle.&nbsp; Se on johtanut siihen, että erikoislääkärit ovat perustaneet omat firmat, sairaaloiden asiantuntijat ovat siirtyneet yksityiselle puolelle ja julkisen terveydenhuollon varassa olevat krooniset potilaat ovat kärsineet. Kaikissa niissä maissa, joissa valinnanvapaus tavalla tai toisella on jo toteutettu, ovat terveyskustannukset suhteessa BKT:hen korkeammat kuin Suomessa.</p><p>Hännän huippuna on hallituksen ns. muutosrajoitin. Jos kunnan sote-kustannukset kasvavat seuraavan kahden vuoden aikana, se tulee pysyvästi vähentämään kunnan valtionosuuksia tulevaisuudessa. Tämän vaikutus on sama kuin alibudjetoinnin, sillä oikeutetaan &ndash; suorastaan pakotetaan julkisten palvelujen leikkaaminen.</p><p>Väki ikääntyy ja hoivan tarve tulee vääjäämättä kasvamaan. Kunnissa joudutaan ratkaisemaan kahden huonon välillä: jos kunnan sote-kustannukset kasvavat, se menettää pysyvästi valtionosuuksia. Jos taas välttämättömiä palveluja karsitaan, siirtyy lasku tulevaisuuteen. Ja potilaat monikansallisille yrityksille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terveyspalvelujen yksityistäminen etenee useilla rintamilla. Jopa vähäpätöisiltä näyttävät yksittäiset linjaukset voivatkin yhdessä osoittautua mittavaksi yksityistämisprojektiksi.

Ensinnäkin kuntien talous on ajettu kuralle valtionosuuksia leikkaamalla sekä lisäämällä kuntien velvollisuuksia. Tämä on pakottanut kuntia ulkoistamaan palvelujaan. Neljän Meri-Lapin kunnan päätös ulkoistaa terveydenhoitonsa terveysjätti Mehiläiselle on miljardin euron ulkoistus.

Myös tietoinen soten alibudjetointi ohjaa potilaita yksityiselle sektorille. Tiukalla alibudjetoinnilla perustellaan leikkaukset kuntien lakisääteisiin palveluihin. Erityisesti ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto kärsii ja se kostautuu moninkertaisena erikoissairaanhoidon kustannuksina.  Lyhytnäköinen säästö tulee yleensä kalliiksi.

Alibudjetoimalla varhaiskasvatusta joudutaan lapsien määrää ryhmissä kasvattamaan. Varhaiskasvatuksesta on tulossa mittavaa liiketoimintaa, joissain kunnissa jopa 40 % on jo siirtynyt yksityisiin päiväkoteihin. Laitospaikkojen vähentäminen terveyskeskuksista ohjaa ikääntyviä monikansallisten hoivayritysten asiakkaaksi. Varsinkin, kun tarvittavaan kuntoutukseen ei kunnilla riitä resursseja.

Kurjistuva kuntatalous karsii julkisia palveluja ja jonot kasvavat. Samanaikaisesti meneillään olevat palvelusetelikokeilut ohjaavat asiakkaita jonoista yksityiselle sektorille. On luonnollista, että maksukykyisetkin asiakkaat haluavat siirtyä julkisin varoin kustannetun maksuttoman palvelun pariin ja tämä onkin jo lisännyt palvelujen kysyntää.

Moniongelmaiset asiakkaat, joilla on vaikeita sairauksia tai tarvitsevat lisäksi sosiaalipalveluja, rajataan pois palvelusetelin piiristä. Tämä johtaa siihen, että setelin käyttöön ohjautuvat helpot tapaukset samalla kun julkiselle sektorille jäävät edelleen vaikeahoitoiset ja kalliit tapaukset.

Valinnanvapausmalli Islannissa on laajempi kuin muualla ja terveyspalvelujen yksityistäminen on edennyt pitkälle.  Se on johtanut siihen, että erikoislääkärit ovat perustaneet omat firmat, sairaaloiden asiantuntijat ovat siirtyneet yksityiselle puolelle ja julkisen terveydenhuollon varassa olevat krooniset potilaat ovat kärsineet. Kaikissa niissä maissa, joissa valinnanvapaus tavalla tai toisella on jo toteutettu, ovat terveyskustannukset suhteessa BKT:hen korkeammat kuin Suomessa.

Hännän huippuna on hallituksen ns. muutosrajoitin. Jos kunnan sote-kustannukset kasvavat seuraavan kahden vuoden aikana, se tulee pysyvästi vähentämään kunnan valtionosuuksia tulevaisuudessa. Tämän vaikutus on sama kuin alibudjetoinnin, sillä oikeutetaan – suorastaan pakotetaan julkisten palvelujen leikkaaminen.

Väki ikääntyy ja hoivan tarve tulee vääjäämättä kasvamaan. Kunnissa joudutaan ratkaisemaan kahden huonon välillä: jos kunnan sote-kustannukset kasvavat, se menettää pysyvästi valtionosuuksia. Jos taas välttämättömiä palveluja karsitaan, siirtyy lasku tulevaisuuteen. Ja potilaat monikansallisille yrityksille.

]]>
8 http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247759-yksityistaminen-etenee-maaratietoisesti#comments kuntatalous Sote- ja kuntauudistus Ulkoistaminen Valinnanvapaus Yksityistäminen Sun, 17 Dec 2017 07:40:30 +0000 riitta kuismanen http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247759-yksityistaminen-etenee-maaratietoisesti
Helsinki ei voi olla eduskunnan pikkuparlamentti http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247720-helsinki-ei-voi-olla-eduskunnan-pikkuparlamentti <p>Helsingin kaupunginvaltuuston tämänviikkoinen kokous muistutti eduskunnan täysistunnon Sote-debaattia. Monituntisen käsittelyn jälkeen äänestimme kuitenkin vain&nbsp;siitä, mitä mieltä kaupunki on hallituksen esityksestä valinnanvapauslaiksi.<br /><br />Valinnanvapaus on yksi komponentti jo kymmenennen tuotantovuoden yli venyvää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Koko uudistuksen keskeisin tavoite on parantaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja hillitä niistä aiheutuvien kustannusten kasvua.<br /><br />Lain parlamentaarisessa käsittelyssä ei Helsingin lausunnolla juurikaan ole merkitystä. Näin ainakin toivon, sillä kaupunginhallituksen hyväksymä kannanotto jäi Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta varsin negatiiviseksi. Ihmettelen tätä periaatteellista linjaa kahdesta syystä.<br /><br />Ensinnäkin, toisin kuin Helsingin kannanotossa nyt todetaan, hallituksen esitys valinnanvapaudesta on hyvä etenkin pääkaupunkiseudun asukkaiden hoitoon pääsyn kannalta. Kaikissa tulevissa maakunnissa tilanne ei välttämättä olisi sama. Muun muassa Lääkäriliitto puoltaa hallituksen esitystä.<br /><br />Nyt sote maksaa yhteiskunnalle sietämättömän paljon. Jonot ovat pitkät ja kiireiseen hoitoon ei tavallinen veronmaksaja tahdo päästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon nousevat kustannukset uhkaavat kansantalouden kestävyyttä rakenteellisesta uudistuksesta huolimatta. Palveluja käyttävien eläkeläisten määrä kasvaa. Erilaisten sosiaalipalveluiden tarve on suuri, sillä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen hallintaan on lisättävä resursseja etenkin Helsingissä. Siten ehkäistään monia lääkärissä asti hoidatettavien ongelmien kehittymistä.<br /><br />Toiseksi, paras keino ylläpitää laadukasta julkista järjestelmää on antaa yhtiöiden ja yksityisten yritysten osallistua palvelujen tuottamiseen. Suomessa on liki 18 000 mikrokokoista sote-alan yritystä, jotka työllistävät 1-9 henkilöä. Kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa 18 661 suomalaista yritystä, joista suuria yrityksiä on vain 27. Suuri osa yrityksistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK sekä Suomen yrittäjät ovat antaneet Helsinkiä positiivisemman kannanoton lakiesityksestä.<br /><br />Markkinaehtoinen kilpailu parantaa palveluiden laatua ja pienentää kustannuksia. Yksityisten yritysten hyvä verotettava tulo on kestävin tapa rahoittaa tulevaisuuden kasvavat sote-tarpeet.<br /><br />Ainoa tapa, millä yritykset tekevät verotettavaa tuloa on se, että niillä on asiakkaita. Ei pidä unohtaa, että juuri suomalaiset yksityiset mikro- ja PK-yrittäjät maksavat suurimman osan julkisen sosiaaliturvan ja terveydenhoidon kustannuksista verojen muodossa. Millä logiikalla he eivät saisi enenevässä määrin niitä palveluja myös tarjota?<br />Helsingin lausunto olisi parempi, jos muistettaisi, että valinnanvapaus tarkoittaa ensisijaisesti asiakkaan vapautta valita hoitaja. Ei hoitajan vapautta valita asiakas.<br /><br />Sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapauslaki ei ole täydellinen. Tärkeintä on silti se, että ihminen saa sellaista hoitoa kuin tarvitsee ja silloin kuin sitä tarvitsee. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin olisi oltava jokaisen sote-asiakkaan saatavilla, jotta hoitoa tarvitsevalle voidaan valita paras vaihtoehto julkisen tai yksityisen terveyskeskuksen välillä. Ei pidä unohtaa, että myös yksityiset tanssisivat kuitenkin julkisesti soivan pillin tahdissa. Uudistuksen myötä julkisin varoin rahoitettavaan hoitoon pääsisi jokainen. Ei ainoastaan varakkaat, tai ne, jotka huutavat kovimmin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuuston tämänviikkoinen kokous muistutti eduskunnan täysistunnon Sote-debaattia. Monituntisen käsittelyn jälkeen äänestimme kuitenkin vain siitä, mitä mieltä kaupunki on hallituksen esityksestä valinnanvapauslaiksi.

Valinnanvapaus on yksi komponentti jo kymmenennen tuotantovuoden yli venyvää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Koko uudistuksen keskeisin tavoite on parantaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja hillitä niistä aiheutuvien kustannusten kasvua.

Lain parlamentaarisessa käsittelyssä ei Helsingin lausunnolla juurikaan ole merkitystä. Näin ainakin toivon, sillä kaupunginhallituksen hyväksymä kannanotto jäi Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta varsin negatiiviseksi. Ihmettelen tätä periaatteellista linjaa kahdesta syystä.

Ensinnäkin, toisin kuin Helsingin kannanotossa nyt todetaan, hallituksen esitys valinnanvapaudesta on hyvä etenkin pääkaupunkiseudun asukkaiden hoitoon pääsyn kannalta. Kaikissa tulevissa maakunnissa tilanne ei välttämättä olisi sama. Muun muassa Lääkäriliitto puoltaa hallituksen esitystä.

Nyt sote maksaa yhteiskunnalle sietämättömän paljon. Jonot ovat pitkät ja kiireiseen hoitoon ei tavallinen veronmaksaja tahdo päästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon nousevat kustannukset uhkaavat kansantalouden kestävyyttä rakenteellisesta uudistuksesta huolimatta. Palveluja käyttävien eläkeläisten määrä kasvaa. Erilaisten sosiaalipalveluiden tarve on suuri, sillä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen hallintaan on lisättävä resursseja etenkin Helsingissä. Siten ehkäistään monia lääkärissä asti hoidatettavien ongelmien kehittymistä.

Toiseksi, paras keino ylläpitää laadukasta julkista järjestelmää on antaa yhtiöiden ja yksityisten yritysten osallistua palvelujen tuottamiseen. Suomessa on liki 18 000 mikrokokoista sote-alan yritystä, jotka työllistävät 1-9 henkilöä. Kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa 18 661 suomalaista yritystä, joista suuria yrityksiä on vain 27. Suuri osa yrityksistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK sekä Suomen yrittäjät ovat antaneet Helsinkiä positiivisemman kannanoton lakiesityksestä.

Markkinaehtoinen kilpailu parantaa palveluiden laatua ja pienentää kustannuksia. Yksityisten yritysten hyvä verotettava tulo on kestävin tapa rahoittaa tulevaisuuden kasvavat sote-tarpeet.

Ainoa tapa, millä yritykset tekevät verotettavaa tuloa on se, että niillä on asiakkaita. Ei pidä unohtaa, että juuri suomalaiset yksityiset mikro- ja PK-yrittäjät maksavat suurimman osan julkisen sosiaaliturvan ja terveydenhoidon kustannuksista verojen muodossa. Millä logiikalla he eivät saisi enenevässä määrin niitä palveluja myös tarjota?
Helsingin lausunto olisi parempi, jos muistettaisi, että valinnanvapaus tarkoittaa ensisijaisesti asiakkaan vapautta valita hoitaja. Ei hoitajan vapautta valita asiakas.

Sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapauslaki ei ole täydellinen. Tärkeintä on silti se, että ihminen saa sellaista hoitoa kuin tarvitsee ja silloin kuin sitä tarvitsee. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin olisi oltava jokaisen sote-asiakkaan saatavilla, jotta hoitoa tarvitsevalle voidaan valita paras vaihtoehto julkisen tai yksityisen terveyskeskuksen välillä. Ei pidä unohtaa, että myös yksityiset tanssisivat kuitenkin julkisesti soivan pillin tahdissa. Uudistuksen myötä julkisin varoin rahoitettavaan hoitoon pääsisi jokainen. Ei ainoastaan varakkaat, tai ne, jotka huutavat kovimmin.

]]>
1 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247720-helsinki-ei-voi-olla-eduskunnan-pikkuparlamentti#comments Kotimaa Helsinki Kotimaiset yrittäjät Maakunta Yhtiöittäminen Sote-valinnanvapaus Yksityistäminen Sat, 16 Dec 2017 12:34:06 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247720-helsinki-ei-voi-olla-eduskunnan-pikkuparlamentti
Go on the bee is proceeding http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246813-go-on-the-bee-is-proceeding <p>Mehiläinen avasi Oulun keskustaan terveysaseman ja lehdistö on hyökännyt sitä vastaan. Mikä maksaa? Tarjotaan vaihtoehto ja sitä yritetään vyöryttää olemattomiin. Eihän tyhmä ole hän joka pyytää, vaan hän joka maksaa.</p><p>Siikalatvalle Mehiläisen palvelurakenne on tuottanut reilun säästön entiseen ja nyt lehdistö otsikoi, että Oulu muka saa maksaa. Jos Siikalatvan esimerkki pitää paikkansa, niin Oulu hyötyy, eikä maksa. Ei siis maksa niin paljoa kuin nykyisin maksaa.</p><p>Mehiläisen pisto on tässä tapauksessa tervetullut piikki hallituksen parkkiintuneessa lihassa, jonka saamattomuus on tehnyt tämän kaikki mahdolliseksi. Ja hyvä näin, että sote edistyy edes kaupallisuuden kautta.</p><p>Lähtötilannehan on se, että yritys ei tee mitään ilmaiseksi, mutta se tekee sen silti halvemmalla kuin kilpailijansa. Tässä tapauksessa Mehiläinen kilpailee julkisen terveystoiminnan kanssa, eli halpuuttaa terveyspalveluja kilpailun kautta.</p><p>Kun Lidl tuli Suomeen&nbsp; vastustivat sitä SOK ja Kesko, kun Lidl vie heidän leipänsä. Nyt huutavat julkisen puolen edustajat Mehiläisestä samaa. Mehiläinen tunnetusti kerää hunajaa, mutta julkinen puoli on kalliimpi vaihtoehto, kerran Mehiläinen voittaa sen kilpailussa.</p><p>Jos Helsinki liittoutuisi Mehiläisen kanssa samalla tavalla kuin Siikalatva ja alkaisi perustaa toimipisteitä ympäri Suomea, ei maakuntahallintoa tai hallituksen paisuttamaa sotevyyhtiä enää kaivattaisi. Siksi Siikalatvan toimipisteestä nousi haloo. Siksi Meri-Lappia moititaan, kun ei itse saada mitään aikaan on kiva haukkua tekijöitä.</p><p>Etene Mehiläinen etene, mene joka kukkaan ja kaupunkiin tässä maassa ja pölytä meidät kaikki.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mehiläinen avasi Oulun keskustaan terveysaseman ja lehdistö on hyökännyt sitä vastaan. Mikä maksaa? Tarjotaan vaihtoehto ja sitä yritetään vyöryttää olemattomiin. Eihän tyhmä ole hän joka pyytää, vaan hän joka maksaa.

Siikalatvalle Mehiläisen palvelurakenne on tuottanut reilun säästön entiseen ja nyt lehdistö otsikoi, että Oulu muka saa maksaa. Jos Siikalatvan esimerkki pitää paikkansa, niin Oulu hyötyy, eikä maksa. Ei siis maksa niin paljoa kuin nykyisin maksaa.

Mehiläisen pisto on tässä tapauksessa tervetullut piikki hallituksen parkkiintuneessa lihassa, jonka saamattomuus on tehnyt tämän kaikki mahdolliseksi. Ja hyvä näin, että sote edistyy edes kaupallisuuden kautta.

Lähtötilannehan on se, että yritys ei tee mitään ilmaiseksi, mutta se tekee sen silti halvemmalla kuin kilpailijansa. Tässä tapauksessa Mehiläinen kilpailee julkisen terveystoiminnan kanssa, eli halpuuttaa terveyspalveluja kilpailun kautta.

Kun Lidl tuli Suomeen  vastustivat sitä SOK ja Kesko, kun Lidl vie heidän leipänsä. Nyt huutavat julkisen puolen edustajat Mehiläisestä samaa. Mehiläinen tunnetusti kerää hunajaa, mutta julkinen puoli on kalliimpi vaihtoehto, kerran Mehiläinen voittaa sen kilpailussa.

Jos Helsinki liittoutuisi Mehiläisen kanssa samalla tavalla kuin Siikalatva ja alkaisi perustaa toimipisteitä ympäri Suomea, ei maakuntahallintoa tai hallituksen paisuttamaa sotevyyhtiä enää kaivattaisi. Siksi Siikalatvan toimipisteestä nousi haloo. Siksi Meri-Lappia moititaan, kun ei itse saada mitään aikaan on kiva haukkua tekijöitä.

Etene Mehiläinen etene, mene joka kukkaan ja kaupunkiin tässä maassa ja pölytä meidät kaikki.

]]>
3 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246813-go-on-the-bee-is-proceeding#comments Yksityistäminen Thu, 30 Nov 2017 05:42:48 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246813-go-on-the-bee-is-proceeding
Nyt päästään astialle - mehiläistämisestä ym http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246067-nyt-paastaan-astialle-mehilaistamisesta-ym <p>SOTE MEHILÄISTYY. &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; Vasta suunnitellaan valinnanvapautta ja nyt jo näkyy, mihin sote-valinnanvapaus johtaa, vaikka tätä yritettin estellä. Kunnat mehiläistävät terveyspalvelun, joten kilpailua ei ehkä edes synny. Taustalla on aito pelko siitä, että nuo palvelevat pörssiyhtiöt joka tapauksessa&nbsp; veisivät kunnilta lääkärit ja sairaanhoitajat. &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; <a href="https://www.verkkouutiset.fi/annika-saarikko-hslle-olen-hyvin-huolissani-meri-lapin-kuntien-suunnitelmasta/ " title="https://www.verkkouutiset.fi/annika-saarikko-hslle-olen-hyvin-huolissani-meri-lapin-kuntien-suunnitelmasta/ ">https://www.verkkouutiset.fi/annika-saarikko-hslle-olen-hyvin-huolissani...</a> &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>EIKÖ SINULLEKIN RIITTÄISI 15 NETTISIVUA? &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; Pohjois-Korean ystäville riittää. Ja pohjoiskorealaisille 28 sivua. &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; <a href="https://www.verkkouutiset.fi/tassa-ovat-pohjois-korean-28-nettisaittia-kavivat-vahingossa-nakyvilla/" title="https://www.verkkouutiset.fi/tassa-ovat-pohjois-korean-28-nettisaittia-kavivat-vahingossa-nakyvilla/">https://www.verkkouutiset.fi/tassa-ovat-pohjois-korean-28-nettisaittia-k...</a></p><p>&quot;Kommunistinen&quot; Pohjois-Korea on periaatteessa kopio saksalaiselta kansallissosialismilta, natsismilta. &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Pjongjangin lastenpalatsissa Mäkeläisen silmään pisti se, miten saumattomasti&nbsp;uhmakas kansallismielisyys ja sotaisuus ympätään kasvatukseen.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SOTE MEHILÄISTYY.                                                                                                                                                                          Vasta suunnitellaan valinnanvapautta ja nyt jo näkyy, mihin sote-valinnanvapaus johtaa, vaikka tätä yritettin estellä. Kunnat mehiläistävät terveyspalvelun, joten kilpailua ei ehkä edes synny. Taustalla on aito pelko siitä, että nuo palvelevat pörssiyhtiöt joka tapauksessa  veisivät kunnilta lääkärit ja sairaanhoitajat.                                     https://www.verkkouutiset.fi/annika-saarikko-hslle-olen-hyvin-huolissani-meri-lapin-kuntien-suunnitelmasta/         

EIKÖ SINULLEKIN RIITTÄISI 15 NETTISIVUA?                                                                                                                                Pohjois-Korean ystäville riittää. Ja pohjoiskorealaisille 28 sivua.                                                                                            https://www.verkkouutiset.fi/tassa-ovat-pohjois-korean-28-nettisaittia-kavivat-vahingossa-nakyvilla/

"Kommunistinen" Pohjois-Korea on periaatteessa kopio saksalaiselta kansallissosialismilta, natsismilta.            Pjongjangin lastenpalatsissa Mäkeläisen silmään pisti se, miten saumattomasti uhmakas kansallismielisyys ja sotaisuus ympätään kasvatukseen. 

]]>
0 http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246067-nyt-paastaan-astialle-mehilaistamisesta-ym#comments Kunta ja sote-uudistus Ohjuskoe Pohjois-Korean kriisi Sote-valinnanvapaus Yksityistäminen Tue, 14 Nov 2017 12:38:38 +0000 Antti Kantola http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246067-nyt-paastaan-astialle-mehilaistamisesta-ym
Valinnanvapautta http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244598-valinnanvapautta <p>&rdquo;Valinnanvapaus&rdquo;, suomennettuna palvelujen altistaminen omistajaluokan välistävedolle, on absurdi näyttö siitä, miten ideologiaa syötetään kuin käärmettä pyssyyn niin että siinä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkkalan_moniste">Pirkkalan monistekin</a> kalpenee &ndash; sehän koski vain yhtä kuntaa, yhtä ainetta ja yhtä luokkatasoa, &rdquo;valinnanvapaus&rdquo; koskisi kaikkia suomalaisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi esimerkki lapsuudestani, kun televisiot alkoivat yleistyä 60-luvulla: kerrostalojen katoille pystytettiin antenneja, ja kun tv:n omistajien määrä lisääntyi, katoista tuli varsinaisia häkkyräpesiä. Tuolloin taloyhtiöissä siirryttiin järkevämpään &ndash; ja halvempaan &ndash; yhteisantennijärjestelyyn: koko taloyhtiö tarvitsi vain yhden antennin, jota kukaan yksityinen ei omistanut, vaan sen omisti kollektiivi. Monessa taloyhtiössä harattiin vastaan: sehän olisi sosialismia! Sinnikkäimmät maksoivat mieluummin enemmän siitä, että saivat itse omistaa antenninsa ja siitä, että katto jäi harakanpesäksi. Mutta näille sankareille oli tärkeintä vastustaa sosialismia. Vasta kun lumenpudotus estyi ja siksi myös onnettomuuksia sattui, oli monen sosialismin vastustajan pakko pitkin hampain tinkiä valinnanvapaudestaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Monet varmaankin huomaavat antennigaten yhtäläisyyden kokoomuksen sosialisminvastaiseen missioon nimeltä sote-palvelujen valinnanvapaus. Antennitarina oli pienimuotoinen, mutta kokoomuksen yksityistämisprojekti on massiivinen. Antenni ei kaiketi montaa sataa markkaa tuolloin maksanut, mutta soten valinnanvapaus maksaa euroissa miljardeittain, ainakin jos uskomme <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9887119">asiantuntijoita</a> ja kaiken maailman dosentteja. Mutta koska poliittinen lehmänkauppa on maan tapa, me kaikki maksamme kiltisti, ehkä vähän muristen, siitä että viidennes kansasta haluaa törsätä verovarojamme yksityisille osakkeenomistajille, usein ulkomaille, ja samansuuruinen joukko taas maakunnille, jotka perustetaan ylimääräisiksi härpäkkeiksi himmeliin, mitä operaatiota kepu nimittää hallintohimmelien purkamistalkoiksi. Sinisille taas käy mikä törsäys tahansa, kunhan he saavat leikkiä päättäjää.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi Suomi, mihin menet näitten kolmen puliveivarin kanssa: kokoomuksen, kepun ja sinisten. Niiden, joilla lienee jo alle 40% kannatus tätä nykyä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Valinnanvapaus”, suomennettuna palvelujen altistaminen omistajaluokan välistävedolle, on absurdi näyttö siitä, miten ideologiaa syötetään kuin käärmettä pyssyyn niin että siinä Pirkkalan monistekin kalpenee – sehän koski vain yhtä kuntaa, yhtä ainetta ja yhtä luokkatasoa, ”valinnanvapaus” koskisi kaikkia suomalaisia.

 

Yksi esimerkki lapsuudestani, kun televisiot alkoivat yleistyä 60-luvulla: kerrostalojen katoille pystytettiin antenneja, ja kun tv:n omistajien määrä lisääntyi, katoista tuli varsinaisia häkkyräpesiä. Tuolloin taloyhtiöissä siirryttiin järkevämpään – ja halvempaan – yhteisantennijärjestelyyn: koko taloyhtiö tarvitsi vain yhden antennin, jota kukaan yksityinen ei omistanut, vaan sen omisti kollektiivi. Monessa taloyhtiössä harattiin vastaan: sehän olisi sosialismia! Sinnikkäimmät maksoivat mieluummin enemmän siitä, että saivat itse omistaa antenninsa ja siitä, että katto jäi harakanpesäksi. Mutta näille sankareille oli tärkeintä vastustaa sosialismia. Vasta kun lumenpudotus estyi ja siksi myös onnettomuuksia sattui, oli monen sosialismin vastustajan pakko pitkin hampain tinkiä valinnanvapaudestaan.

 

Monet varmaankin huomaavat antennigaten yhtäläisyyden kokoomuksen sosialisminvastaiseen missioon nimeltä sote-palvelujen valinnanvapaus. Antennitarina oli pienimuotoinen, mutta kokoomuksen yksityistämisprojekti on massiivinen. Antenni ei kaiketi montaa sataa markkaa tuolloin maksanut, mutta soten valinnanvapaus maksaa euroissa miljardeittain, ainakin jos uskomme asiantuntijoita ja kaiken maailman dosentteja. Mutta koska poliittinen lehmänkauppa on maan tapa, me kaikki maksamme kiltisti, ehkä vähän muristen, siitä että viidennes kansasta haluaa törsätä verovarojamme yksityisille osakkeenomistajille, usein ulkomaille, ja samansuuruinen joukko taas maakunnille, jotka perustetaan ylimääräisiksi härpäkkeiksi himmeliin, mitä operaatiota kepu nimittää hallintohimmelien purkamistalkoiksi. Sinisille taas käy mikä törsäys tahansa, kunhan he saavat leikkiä päättäjää.

 

Voi Suomi, mihin menet näitten kolmen puliveivarin kanssa: kokoomuksen, kepun ja sinisten. Niiden, joilla lienee jo alle 40% kannatus tätä nykyä.

 

]]>
7 http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244598-valinnanvapautta#comments Kepu Kokoomus Sininen tulevaisuus Valinnanvapaus Yksityistäminen Tue, 17 Oct 2017 14:24:26 +0000 Mark Andersson http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244598-valinnanvapautta
Rautatieliikenteen yksityistämisestä http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243886-rautatieliikenteen-yksityistamisesta <p>En ole juurikaan käyttänyt junaa tai linja-autoa liikkumiseen viimeisinä vuosikymmeninä.&nbsp; &nbsp;Oma auto on tuntunut välttämättömältä sijoitukselta ja sitäpaitsi elämänlaatua parantavana asiana ylivoimaisen tärkeänä hankintana. Toisaalta, jos on ollut jonkinlainen oma autonrisa käytössä, niin mikään julkinen kulkuneuvo ei ole tuntunut edulliselta vaihtoehdolta.</p><p>Toisaalta ihan viime vuosilta on minulle tullut muutama kokemus sekä linja-autosta, että myös junasta matkailuvälineenä. Täytyy myöntää että kokemus on ollut parempi kuin mitä olen ennakkoon kuvitellut.&nbsp; Kulkuneuvot ovat parantuneet sitten nuoruuteni päivien, jolloin viimeksi olen kotimaassa julkisia joskus käyttänyt ja hinnat ovat tulleet alas.</p><p>Pendoliinollakin pääsi Helsinkiin ja takaisin ihan kohtuuhintaan, kun kyseessä oli erikoistarjous ja lipun hinta ehkäpä puolet, tai peräti kolmannes normaalista hinnasta.</p><p>Aiemmin on tullut käytettyä myös omnibussia ja kilpailevia linja-auto-yrityksiä.&nbsp; Sekä omnibussilla että kilpailevalla yrityksellä onnistuin saamaan huokeat liput ja kun sekä aikataulu että reitti olivat sopivat, mikä ettei julkinen liikenne ollut lähes yhtä edullista kuin oman auton käyttö.</p><p>Mitä matkustamisen rasittavuuteen tulee, en näkisi siinä mitään eroa ajaako itse omaa autoa, vai onko toisen kyytissä, matkustaminen on aina kumman rasittavaa.</p><hr /><p>Se että ylipäätänsä olen käyttänyt julkista kulkuneuvoa on varmaankin&nbsp; Omnibussin syytä. Omnibussi on tuonut hinnat alas, niin maanteillä kuin rautateilläkin.&nbsp; Kilpailu on siis tässä tapauksessa ollut kuluttajan etu ja siinä mielessä myös julkisen liikenteen etu, että kilpailu on pudottanut hinnat ja parantanut palvelua, niin että auton omistajankin kannattaa harkita julkista kulkuvälinettä vaihtoehtona omalle autolle.</p><p>Kilpailu on parantanut palvelua siten että nyt voi valita julkisen liikennöimisvälineen kätevästi netistä, joko tietokoneella tai älykännykällä ja matkan varaaminen on helppoa.&nbsp; On helppoa myös vertailla eri vaihtoehtojen reittejä, aikatauluja ja hintoja ja jos sopivia löytyy, voi valita niistä parhaiten tarkoitukseensa sopivan vaihtoehdon.</p><p>Enää ei tarvitse mennä minnekään lippuluukulle hakemaan lippuja ja tutkia erilaisia vaihtoehtoja paperisista paksuista luetteloista.&nbsp; Lippukin on nyt kätevästi kännykässä, niin että mitään erillisiä paperilappusia ei tarvitse hakea mistään,&nbsp; tulostaa printterillä tai säilyttää lompakossa.</p><hr /><p>Hallituksen rautatieliikenteen yksityistäminen merkinnee sitä että hallitus kaavailee siitä seuraavan samanlaisia hyviä asioita kuin mitä omnibussin tulo julkisen liikenteen markkinoille on aikaansaanut.</p><p>No, aika sen sitten näyttää.&nbsp; Myös valtionyhtiötä on mahdollista hoitaa hyvin, eli ei ole pois suljettua että VR on jo niin hyvin hoidettu kuin mitä on mahdollista.&nbsp;</p><p>Jotta parannusta saataisiin vielä aikaiseksi, se edellyttää sitä että VR:rää korvaamaan saadaan VR:rää&nbsp; parempia ja innovatiivisempia yksityisiä yrityksiä. Se ei ole mitenkään varma eikä kirkossa kuulutettu asia, mutta toivoa toki sopii että hallituksen toimet toisivat hyvän tuloksen tässä asiassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En ole juurikaan käyttänyt junaa tai linja-autoa liikkumiseen viimeisinä vuosikymmeninä.   Oma auto on tuntunut välttämättömältä sijoitukselta ja sitäpaitsi elämänlaatua parantavana asiana ylivoimaisen tärkeänä hankintana. Toisaalta, jos on ollut jonkinlainen oma autonrisa käytössä, niin mikään julkinen kulkuneuvo ei ole tuntunut edulliselta vaihtoehdolta.

Toisaalta ihan viime vuosilta on minulle tullut muutama kokemus sekä linja-autosta, että myös junasta matkailuvälineenä. Täytyy myöntää että kokemus on ollut parempi kuin mitä olen ennakkoon kuvitellut.  Kulkuneuvot ovat parantuneet sitten nuoruuteni päivien, jolloin viimeksi olen kotimaassa julkisia joskus käyttänyt ja hinnat ovat tulleet alas.

Pendoliinollakin pääsi Helsinkiin ja takaisin ihan kohtuuhintaan, kun kyseessä oli erikoistarjous ja lipun hinta ehkäpä puolet, tai peräti kolmannes normaalista hinnasta.

Aiemmin on tullut käytettyä myös omnibussia ja kilpailevia linja-auto-yrityksiä.  Sekä omnibussilla että kilpailevalla yrityksellä onnistuin saamaan huokeat liput ja kun sekä aikataulu että reitti olivat sopivat, mikä ettei julkinen liikenne ollut lähes yhtä edullista kuin oman auton käyttö.

Mitä matkustamisen rasittavuuteen tulee, en näkisi siinä mitään eroa ajaako itse omaa autoa, vai onko toisen kyytissä, matkustaminen on aina kumman rasittavaa.


Se että ylipäätänsä olen käyttänyt julkista kulkuneuvoa on varmaankin  Omnibussin syytä. Omnibussi on tuonut hinnat alas, niin maanteillä kuin rautateilläkin.  Kilpailu on siis tässä tapauksessa ollut kuluttajan etu ja siinä mielessä myös julkisen liikenteen etu, että kilpailu on pudottanut hinnat ja parantanut palvelua, niin että auton omistajankin kannattaa harkita julkista kulkuvälinettä vaihtoehtona omalle autolle.

Kilpailu on parantanut palvelua siten että nyt voi valita julkisen liikennöimisvälineen kätevästi netistä, joko tietokoneella tai älykännykällä ja matkan varaaminen on helppoa.  On helppoa myös vertailla eri vaihtoehtojen reittejä, aikatauluja ja hintoja ja jos sopivia löytyy, voi valita niistä parhaiten tarkoitukseensa sopivan vaihtoehdon.

Enää ei tarvitse mennä minnekään lippuluukulle hakemaan lippuja ja tutkia erilaisia vaihtoehtoja paperisista paksuista luetteloista.  Lippukin on nyt kätevästi kännykässä, niin että mitään erillisiä paperilappusia ei tarvitse hakea mistään,  tulostaa printterillä tai säilyttää lompakossa.


Hallituksen rautatieliikenteen yksityistäminen merkinnee sitä että hallitus kaavailee siitä seuraavan samanlaisia hyviä asioita kuin mitä omnibussin tulo julkisen liikenteen markkinoille on aikaansaanut.

No, aika sen sitten näyttää.  Myös valtionyhtiötä on mahdollista hoitaa hyvin, eli ei ole pois suljettua että VR on jo niin hyvin hoidettu kuin mitä on mahdollista. 

Jotta parannusta saataisiin vielä aikaiseksi, se edellyttää sitä että VR:rää korvaamaan saadaan VR:rää  parempia ja innovatiivisempia yksityisiä yrityksiä. Se ei ole mitenkään varma eikä kirkossa kuulutettu asia, mutta toivoa toki sopii että hallituksen toimet toisivat hyvän tuloksen tässä asiassa.

]]>
11 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243886-rautatieliikenteen-yksityistamisesta#comments VR Yksityistäminen Wed, 04 Oct 2017 07:51:47 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243886-rautatieliikenteen-yksityistamisesta
Raha on kansan vihollinen http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241747-raha-on-kansan-vihollinen <p>Raha on tänä päivänä välttämättömyys. Ei ehkä silloin jos keskittyy vain hengissä pysymiseen mutta mikäli tahtoo pysyä osana yhteiskuntaa ja alistua normeihin kuten vaatteiden käyttöön, terveydenhuoltoon ja monipuoliseen ravitsemukseen, on raha melkeinpä ensimmäinen edellytys. Mikäpäs siinä, raha on käytännöllistä, sen arvo on periaatteessa universaali ja teoriassa helposti mitattavissa. Raha on myöskin kaikkien saatavilla. Ei tarvitse nylkeä oravia tai haihduttaa kuutiotolkulla merivettä saadakseen tarvitsemansa. Ei... On vain osattava luovia läpi koulutusjärjestelmän sellaisille apajille missä raha on käden ulottuvilla. On toivottava geneettistä lehmän hermoisuutta ja farmieläinanalogioiden pariin päästyämme, kykyä lampaan kaltaiseen suhtautumiseen ympäröivään maailmaan. Vain se auttaa ehkäisemään eriarvoisuuden, korruption ja kaikkialla rehottavan epäoikeudenmukaisuuden aiheuttamaa ahdistusta. Lammastahan ei kiinnosta mitä farmari syö omassa pöydässään ja kuinka hän on sen hankkinut. Sitä ei kiinnosta myöskään se mitä sen tulevaisuudelle on farmarin toimesta suunniteltu.</p><p>&nbsp;</p><p>Sellaiseksi on opetettu ihminenkin. Riittää että raha riittää tänään leipään ja huomenna vuokraan. Kuten toivottavasti annoin ymmärtää, olen lähtökohtaisesti rahan puolella koska parempaakaan vaihdon välinettä ei ole saatavilla. Se kuinka raha toimii yhteiskunnassa vuonna 2017 on sen sijaan kuin solumyrkkyä ihmiskunnalle. Esimerkiksi modernilla suomalaisella työläisellä ei ole vaikutusvaltaa yhteiskunnassa johtuen siitä että hänen ainoan vaihdon välineensä, rahan edellyttämä työ ei ole enää juuri minkään arvoista. Rohkean ja ilkeänkin mielipiteeni työn arvottomuudesta perustan yksinkertaisesti matalapalkkaisten ja rikkaiden aseman vertailukelvottomuuteen. Rahalla saa kuuluvuutta, näkyvyyttä ja oikeanlaisia kavereita joilla on vielä enemmän kuuluvuutta ja näkyvyyttä. Kuuluvuudella ja näkyvyydellä saa mahdollisuuden kertoa kuinka valtakuntaa tulisi pyörittää ja mikäli se ei riitä, rahalla se saadaan pyörimään haluttuun suuntaan. Rahattomuudella taas saa ylenkatsomista, laiminlyöntiä ja oikeuden pitää turpansa kiinni. Työväki ei siis ole enää yhteiskunnallinen voima vaan yhdenlainen porvarillinen työkalu jolla saadaan valtio kiristettyä tekemään &quot;oikeita&quot; päätöksiä. Tilanne on kahdesta suunnasta ikävä sillä mikäli työkalu alkaa vaatimaan jotakin, se korvataan vaikkapa ulkomaisen toimittajan halvemmalla työkalulla ja mikäli valtio edellyttää parempaa &quot;huoltoa&quot; työkalulle, tapahtuu sama. Jälkimmäisessä tapauksessa vieläpä niin että myös työkalun käyttäjä, yritys vie verotulonsa jonnekin muualle. Maahanmuutto auttaa osaltaan yrityksiä esimerkiksi palkkakulujen kaitsemisessa. Kouluttamaton väki matalan elintason maista takaa halvan työvoiman mikäli &quot;prolet alkaa hillumaan&quot; joten eipä liene ihme että suuryritysten johtajat ja valtiovaltamme ministeritason dirikat ovat kautta linjan ja varauksetta &quot;etnisen väestörakenteen muutoksen&quot; puolella.Tämä luonnollisesti aiheuttaa myös sen että ay-liike on pelkkä suunsoittaja jonka valta on yhtä teoreettista kuin lähtökohtaisesti marxilainen perus-ideologiansa tai vapaan markkinatalouden auvoinen satama jota kohti johtajamme laivaamme navigoivat.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt yritysmaailma on voinut huokaista helpotuksesta. Valtio nimittäin on onnistuttu saamaan juuri halutunlaiseksi. Sellaiseksi joka eliminoi olemassaolevat ja tulevat paikalliset kilpailijat ja joka pitää huolen siitä että työkalu, työväki tietää että tilanne ei tule olennaisesti paranemaan. Se on saatettu syvään apatiaan joka tappaa sekä kyvyn että halun tehdä asialle jotain. Kansalle on uskoteltu että EU-ero ei ole mahdollinen ja että lama johtuu kansan liiallisesta hyvinvoinnista. (Ei siis markkinatalouden teorioiden yhteensopimattomuudesta reaalimaailman kanssa). Todellisia korjausliikkeitä ei olla edes yritetty vaan koko yhteiskunta muutetaan kertaheitolla (suur-)yritysmaailmaa suosivaksi. Näkyvin merkki tästä on kapitalistinen markkinatalous-jihadismi jota toteutetaan esimerkiksi kaiken elintärkeänkin toiminnan yksityistämisen muodossa. Yksityistämisen tarvetta perustellaan esimerkiksi &quot;suhteettomaksi paisuneella julkisella sektorilla&quot; jonka asteittainen mutta totaalinen yksityistäminen tulee väistämättä johtamaan palveluiden laadulliseen rapautumiseen, työllisyyden sekä palkkatason laskemiseen ja ultimaattisesti siihen että meillä ei yhteiskuntana ole enää varaa palveluihin jotka on ostettava yritykseltä siltä saaduilla verotuloilla. Käytännössä koko talousjärjestelmä tulee kulkemaan firman kassasta firman kassaan. Verotulot sekä yritys- että kuluttajapuolelta vilahtavat valtion kassassa hetkellisesti kunnes ne korvauksena palveluista siirtyvät jälleen firman kassaan tai tukina kansalaisille jotka raahustavin askelin, kiertotien kautta raahaavat rahat firman kassaan omaehtoisesti. Valtiosta tulee yritysten letkuissa makaava sukulainen jonka elossa pysyminen on yritysmaailman hyvästä tahdosta riippuvainen. Mikäli sängyssä koriseva viittävaille raato yrittää &quot;muuttaa testamenttia&quot;, siirtyy käsi pistokkeelle ja merkitsevä katse muistuttaa julmasta riippuvaisuus-suhteesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ilmaissut huoleni tästä itseäni huomattavasti älykkäämmille ihmisille ja he ovat vakuutelleet kuinka yritykset tullaan pitämään sen verran valtion, maakuntien ja kuntien nuorassa ettei pelkoni millään pääse toteutumaan. Väite on kummallinen sillä jo nyt on nähtävissä että palvelut ostetaan sieltä mistä ne halvimmalla saadaan, eihän yksityistämisessä muuten olisi mitään järkeä? Esimerkiksi sote-uudistus ei kuulemma voi mennä kuvailemallani tavalla reisille koska julkinen sektori omistaa &quot;tuotantovälineet&quot;, infran sekä yritykset ja uusien hankkiminen on niin kallista ettei siihen yksityiset terveydenhuoltofirmat lähde. Sekin on omituinen, naiivin toivomuksen oloinen argumentti joka toteutuu vain mikäli kiltti haltia-kummi ilmestyy toteuttamaan toiveen, poistaa korporaatiomaailman ahneuden, korruption ja iskee päättäjillemme tolkun kaaliin. Joko olen harvinaisen luupäinen ja tyhmä kun en näe &quot;uuden uljaan maailman&quot; täydellisyyttä tai sitten tuo maailma on niin kiero ja hyvä näyttelijä että minua viisaammat eivät teoreettisuudessaan osaa nähdä valheen verhon toiselle puolelle. Aika näyttää...</p><p>&nbsp;</p><p>Sanoin otsikossa provosoivasti että raha on kansan vihollinen. Niin kauan kun kaikkea yksityistämistä perustellaan vain ja ainoastaan rahalla, se pitää paikkansa. Oy Suomi Ab ei turvaa riippumattomuuttaan ja huoltovarmuuttaan edes kriittisimpien toimintojen kohdalla. Ei ruokahuollon, terveydenhuollon tai energiatuotannon saralla. Ei teollisuuden, luonnonvarojen tai tärkeimpänä, kansansa osalta. Ei... Kaikki on kaupan ja ihminen on kaupanteon kärsijänä unohdettu. On todennäköistä että kuten islamistinen jihadismi, myös markkinatalous-jihadismi tulee vaatimaan ihmisuhreja. Yhteistä näissä on myös se että uhrit tullaan hyväksymään &quot;yksittäistapauksina&quot;. Jälkipolvet tulevat ruumiinlämmöllä muistamaan aikamme päättäjiä näiden tekemien päätösten johdosta. &quot;Surut pois ja kukka rintaan!&quot;, sanovat arvottomat arvojohtajamme vakuutellessaan kansaa siitä että huolimatta kaikista virheistä, seuraava veto osuu.</p><p>Juhlat jatkuvat kunnes valot sammuvat...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Raha on tänä päivänä välttämättömyys. Ei ehkä silloin jos keskittyy vain hengissä pysymiseen mutta mikäli tahtoo pysyä osana yhteiskuntaa ja alistua normeihin kuten vaatteiden käyttöön, terveydenhuoltoon ja monipuoliseen ravitsemukseen, on raha melkeinpä ensimmäinen edellytys. Mikäpäs siinä, raha on käytännöllistä, sen arvo on periaatteessa universaali ja teoriassa helposti mitattavissa. Raha on myöskin kaikkien saatavilla. Ei tarvitse nylkeä oravia tai haihduttaa kuutiotolkulla merivettä saadakseen tarvitsemansa. Ei... On vain osattava luovia läpi koulutusjärjestelmän sellaisille apajille missä raha on käden ulottuvilla. On toivottava geneettistä lehmän hermoisuutta ja farmieläinanalogioiden pariin päästyämme, kykyä lampaan kaltaiseen suhtautumiseen ympäröivään maailmaan. Vain se auttaa ehkäisemään eriarvoisuuden, korruption ja kaikkialla rehottavan epäoikeudenmukaisuuden aiheuttamaa ahdistusta. Lammastahan ei kiinnosta mitä farmari syö omassa pöydässään ja kuinka hän on sen hankkinut. Sitä ei kiinnosta myöskään se mitä sen tulevaisuudelle on farmarin toimesta suunniteltu.

 

Sellaiseksi on opetettu ihminenkin. Riittää että raha riittää tänään leipään ja huomenna vuokraan. Kuten toivottavasti annoin ymmärtää, olen lähtökohtaisesti rahan puolella koska parempaakaan vaihdon välinettä ei ole saatavilla. Se kuinka raha toimii yhteiskunnassa vuonna 2017 on sen sijaan kuin solumyrkkyä ihmiskunnalle. Esimerkiksi modernilla suomalaisella työläisellä ei ole vaikutusvaltaa yhteiskunnassa johtuen siitä että hänen ainoan vaihdon välineensä, rahan edellyttämä työ ei ole enää juuri minkään arvoista. Rohkean ja ilkeänkin mielipiteeni työn arvottomuudesta perustan yksinkertaisesti matalapalkkaisten ja rikkaiden aseman vertailukelvottomuuteen. Rahalla saa kuuluvuutta, näkyvyyttä ja oikeanlaisia kavereita joilla on vielä enemmän kuuluvuutta ja näkyvyyttä. Kuuluvuudella ja näkyvyydellä saa mahdollisuuden kertoa kuinka valtakuntaa tulisi pyörittää ja mikäli se ei riitä, rahalla se saadaan pyörimään haluttuun suuntaan. Rahattomuudella taas saa ylenkatsomista, laiminlyöntiä ja oikeuden pitää turpansa kiinni. Työväki ei siis ole enää yhteiskunnallinen voima vaan yhdenlainen porvarillinen työkalu jolla saadaan valtio kiristettyä tekemään "oikeita" päätöksiä. Tilanne on kahdesta suunnasta ikävä sillä mikäli työkalu alkaa vaatimaan jotakin, se korvataan vaikkapa ulkomaisen toimittajan halvemmalla työkalulla ja mikäli valtio edellyttää parempaa "huoltoa" työkalulle, tapahtuu sama. Jälkimmäisessä tapauksessa vieläpä niin että myös työkalun käyttäjä, yritys vie verotulonsa jonnekin muualle. Maahanmuutto auttaa osaltaan yrityksiä esimerkiksi palkkakulujen kaitsemisessa. Kouluttamaton väki matalan elintason maista takaa halvan työvoiman mikäli "prolet alkaa hillumaan" joten eipä liene ihme että suuryritysten johtajat ja valtiovaltamme ministeritason dirikat ovat kautta linjan ja varauksetta "etnisen väestörakenteen muutoksen" puolella.Tämä luonnollisesti aiheuttaa myös sen että ay-liike on pelkkä suunsoittaja jonka valta on yhtä teoreettista kuin lähtökohtaisesti marxilainen perus-ideologiansa tai vapaan markkinatalouden auvoinen satama jota kohti johtajamme laivaamme navigoivat.

 

Nyt yritysmaailma on voinut huokaista helpotuksesta. Valtio nimittäin on onnistuttu saamaan juuri halutunlaiseksi. Sellaiseksi joka eliminoi olemassaolevat ja tulevat paikalliset kilpailijat ja joka pitää huolen siitä että työkalu, työväki tietää että tilanne ei tule olennaisesti paranemaan. Se on saatettu syvään apatiaan joka tappaa sekä kyvyn että halun tehdä asialle jotain. Kansalle on uskoteltu että EU-ero ei ole mahdollinen ja että lama johtuu kansan liiallisesta hyvinvoinnista. (Ei siis markkinatalouden teorioiden yhteensopimattomuudesta reaalimaailman kanssa). Todellisia korjausliikkeitä ei olla edes yritetty vaan koko yhteiskunta muutetaan kertaheitolla (suur-)yritysmaailmaa suosivaksi. Näkyvin merkki tästä on kapitalistinen markkinatalous-jihadismi jota toteutetaan esimerkiksi kaiken elintärkeänkin toiminnan yksityistämisen muodossa. Yksityistämisen tarvetta perustellaan esimerkiksi "suhteettomaksi paisuneella julkisella sektorilla" jonka asteittainen mutta totaalinen yksityistäminen tulee väistämättä johtamaan palveluiden laadulliseen rapautumiseen, työllisyyden sekä palkkatason laskemiseen ja ultimaattisesti siihen että meillä ei yhteiskuntana ole enää varaa palveluihin jotka on ostettava yritykseltä siltä saaduilla verotuloilla. Käytännössä koko talousjärjestelmä tulee kulkemaan firman kassasta firman kassaan. Verotulot sekä yritys- että kuluttajapuolelta vilahtavat valtion kassassa hetkellisesti kunnes ne korvauksena palveluista siirtyvät jälleen firman kassaan tai tukina kansalaisille jotka raahustavin askelin, kiertotien kautta raahaavat rahat firman kassaan omaehtoisesti. Valtiosta tulee yritysten letkuissa makaava sukulainen jonka elossa pysyminen on yritysmaailman hyvästä tahdosta riippuvainen. Mikäli sängyssä koriseva viittävaille raato yrittää "muuttaa testamenttia", siirtyy käsi pistokkeelle ja merkitsevä katse muistuttaa julmasta riippuvaisuus-suhteesta.

 

Olen ilmaissut huoleni tästä itseäni huomattavasti älykkäämmille ihmisille ja he ovat vakuutelleet kuinka yritykset tullaan pitämään sen verran valtion, maakuntien ja kuntien nuorassa ettei pelkoni millään pääse toteutumaan. Väite on kummallinen sillä jo nyt on nähtävissä että palvelut ostetaan sieltä mistä ne halvimmalla saadaan, eihän yksityistämisessä muuten olisi mitään järkeä? Esimerkiksi sote-uudistus ei kuulemma voi mennä kuvailemallani tavalla reisille koska julkinen sektori omistaa "tuotantovälineet", infran sekä yritykset ja uusien hankkiminen on niin kallista ettei siihen yksityiset terveydenhuoltofirmat lähde. Sekin on omituinen, naiivin toivomuksen oloinen argumentti joka toteutuu vain mikäli kiltti haltia-kummi ilmestyy toteuttamaan toiveen, poistaa korporaatiomaailman ahneuden, korruption ja iskee päättäjillemme tolkun kaaliin. Joko olen harvinaisen luupäinen ja tyhmä kun en näe "uuden uljaan maailman" täydellisyyttä tai sitten tuo maailma on niin kiero ja hyvä näyttelijä että minua viisaammat eivät teoreettisuudessaan osaa nähdä valheen verhon toiselle puolelle. Aika näyttää...

 

Sanoin otsikossa provosoivasti että raha on kansan vihollinen. Niin kauan kun kaikkea yksityistämistä perustellaan vain ja ainoastaan rahalla, se pitää paikkansa. Oy Suomi Ab ei turvaa riippumattomuuttaan ja huoltovarmuuttaan edes kriittisimpien toimintojen kohdalla. Ei ruokahuollon, terveydenhuollon tai energiatuotannon saralla. Ei teollisuuden, luonnonvarojen tai tärkeimpänä, kansansa osalta. Ei... Kaikki on kaupan ja ihminen on kaupanteon kärsijänä unohdettu. On todennäköistä että kuten islamistinen jihadismi, myös markkinatalous-jihadismi tulee vaatimaan ihmisuhreja. Yhteistä näissä on myös se että uhrit tullaan hyväksymään "yksittäistapauksina". Jälkipolvet tulevat ruumiinlämmöllä muistamaan aikamme päättäjiä näiden tekemien päätösten johdosta. "Surut pois ja kukka rintaan!", sanovat arvottomat arvojohtajamme vakuutellessaan kansaa siitä että huolimatta kaikista virheistä, seuraava veto osuu.

Juhlat jatkuvat kunnes valot sammuvat...

]]>
2 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241747-raha-on-kansan-vihollinen#comments Sote-uudistus Talous Työväki Vapaa markkinatalous Yksityistäminen Wed, 23 Aug 2017 07:44:12 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241747-raha-on-kansan-vihollinen
Voiko koko valtion yksityistää? http://samironkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241324-voiko-koko-valtion-yksityistaa <p>Keskusta vetoisella hallituksella on ollut kova kiire yksityistää kansallisomaisuus. Viimeisimpänä sankaritekona mainittakoon toimet rautatieliikenteen yksityistämiseksi. Kuten myöhemmin Ministeri Berner itse totesi, on myynnistä keskusteltu ulkomaalaisten toimijoiden kanssa ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa on rautatieliikenne siirretty ulkomaille veronsa maksavien yritysten omistukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen itse henkilökohtaisesti pohtinut mitä kaikkea maanpuolustuksen, huoltovarmuuden ja riippumattomuuden kannalta merkittävää Suomen tasavalta voisi vielä ulkoistaa kolmansille osapuolille, joille ei ole merkitystä selviytyykö ja välttääkö pohjoinen tasavalta sodan aikana miehityksen ja toimiiko huoltovarmuus. Maailmasta löytyy aina joku ostaja jokaiselle valtiolliselle instansille, joka päätetään yksityistää. On arpapeliä onko ulkomainen suuryritys loppujen lopuksi hyvä omistaja valtion kannalta merkittäville infraverkoille.</p><p>&nbsp;</p><p>Esitänkin että nykyinen hallitus selvittäisi mahdollisuuden yksityistää eduskunta ja lainsaaädäntötyön. Varmasti löytyy toimija jolta pystyy ostamaan palvelut. Unohdin että sehän on jo ulkoistettu Brysseliin Euroopan unionille, jossa suurinta valtaa käyttää vaaleilla valitsemattomat komissaarit. Tämänkaltainen toiminta tukee vahvasti ministeri Bernerin ajamaa ja muun hallituksen hyväksymää linjaa. Olemmehan käytännössä myyneet sähkönjakeluverkon, terveydenhuoltoa ollaan siirtämässä vahvemmin ykistyiselle sektorille ja tosiaan nyt valtion rautateiden liikennettä ollaan myymässä. Hallitus voisi hyvin samalla rykäisyllä selvittää mahdollisuudet ulkoistaa maanpuolustustyön.&nbsp;Toki jos maanpuolustusta hoitava yritys on ylikansallinen emme voi olla varmoja sittä onko kyseinen yritys halukas hoitamaan tehtävänsä sota- tai kriisiaikana</p><p>&nbsp;</p><p>Toki nykyisen kaltaisen kehityksen ymmärtää. Hallituksessa on yksi federalsmia kannattava puolue, yksi federalismia kannattava puolueen siipi ja joukko takkinsa kääntäneitä uuvatteja, jotka tekevät juuri niinkuin kalifit Sipilä ja Orpo käskee. Keskustan ministeriryhmä nykymuodossaan rapauttaa Keskusta puolueen toiminnan omalla toiminnallaan. Voimme vain kysyä miksi Sipilä on aikanaan nostanut Bernerin ministeriksi. Mitä Keskusta puolue ja puheenjohtaja Sipilä ovat kyseisestä valinnasta itse hyötyneet?</p><p>&nbsp;</p><p>Onneksi kohta on vaalit ja me kansalaiset pääsemme valitsemaan uudet päättäjät nykysiten tilalle.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta vetoisella hallituksella on ollut kova kiire yksityistää kansallisomaisuus. Viimeisimpänä sankaritekona mainittakoon toimet rautatieliikenteen yksityistämiseksi. Kuten myöhemmin Ministeri Berner itse totesi, on myynnistä keskusteltu ulkomaalaisten toimijoiden kanssa ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa on rautatieliikenne siirretty ulkomaille veronsa maksavien yritysten omistukseen.

 

Olen itse henkilökohtaisesti pohtinut mitä kaikkea maanpuolustuksen, huoltovarmuuden ja riippumattomuuden kannalta merkittävää Suomen tasavalta voisi vielä ulkoistaa kolmansille osapuolille, joille ei ole merkitystä selviytyykö ja välttääkö pohjoinen tasavalta sodan aikana miehityksen ja toimiiko huoltovarmuus. Maailmasta löytyy aina joku ostaja jokaiselle valtiolliselle instansille, joka päätetään yksityistää. On arpapeliä onko ulkomainen suuryritys loppujen lopuksi hyvä omistaja valtion kannalta merkittäville infraverkoille.

 

Esitänkin että nykyinen hallitus selvittäisi mahdollisuuden yksityistää eduskunta ja lainsaaädäntötyön. Varmasti löytyy toimija jolta pystyy ostamaan palvelut. Unohdin että sehän on jo ulkoistettu Brysseliin Euroopan unionille, jossa suurinta valtaa käyttää vaaleilla valitsemattomat komissaarit. Tämänkaltainen toiminta tukee vahvasti ministeri Bernerin ajamaa ja muun hallituksen hyväksymää linjaa. Olemmehan käytännössä myyneet sähkönjakeluverkon, terveydenhuoltoa ollaan siirtämässä vahvemmin ykistyiselle sektorille ja tosiaan nyt valtion rautateiden liikennettä ollaan myymässä. Hallitus voisi hyvin samalla rykäisyllä selvittää mahdollisuudet ulkoistaa maanpuolustustyön. Toki jos maanpuolustusta hoitava yritys on ylikansallinen emme voi olla varmoja sittä onko kyseinen yritys halukas hoitamaan tehtävänsä sota- tai kriisiaikana

 

Toki nykyisen kaltaisen kehityksen ymmärtää. Hallituksessa on yksi federalsmia kannattava puolue, yksi federalismia kannattava puolueen siipi ja joukko takkinsa kääntäneitä uuvatteja, jotka tekevät juuri niinkuin kalifit Sipilä ja Orpo käskee. Keskustan ministeriryhmä nykymuodossaan rapauttaa Keskusta puolueen toiminnan omalla toiminnallaan. Voimme vain kysyä miksi Sipilä on aikanaan nostanut Bernerin ministeriksi. Mitä Keskusta puolue ja puheenjohtaja Sipilä ovat kyseisestä valinnasta itse hyötyneet?

 

Onneksi kohta on vaalit ja me kansalaiset pääsemme valitsemaan uudet päättäjät nykysiten tilalle.

 

 

]]>
5 http://samironkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241324-voiko-koko-valtion-yksityistaa#comments Berner Keskusta Suomen puolustusvoimat Yksityistäminen Tue, 15 Aug 2017 07:22:46 +0000 Sami Ronkola http://samironkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241324-voiko-koko-valtion-yksityistaa