Silmäpeliä mitä vielä haluan sanoa

Kaikki blogit puheenaiheesta Maakunnat

Miksi haluaisimme sote-maakunnat, vaikka naapurit ovat niistä luopumassa

 

Miksi Suomessa halutaan maakuntamallia, vaikka läheiset Pohjoismaat Tanska ja Ruotsi ovat todenneet ne osin toimimattomiksi?

Tanska on hiljattain päätänyt purkaa maakunnallisen sote-kehikkonsa ja siirtää sosiaali-ja terveydenhuoltoa takaisin kuntiin. Tämä voi tuntua yllättävältä, sillä alueellisesti pienenä maana Tanskassa maakuntamallin olisi luullut voivan toimia. Etäisyydet ovat lyhyet vaikkapa lähimpään keskitetyn päivystyksen sairaalaan.

Suurten kaupunkien välisiin nopeisiin juniin tulee suhtautua varauksella

 

Asiantuntija oli haastateltavana suurten kaupunkien välisiin nopeisiin junayhteyksiin liittyen. Hän sanoi, että kyseiset junat ajavat vaikka välin Helsinki-Turku, tai välin Helsinki-Tampere pysähtymättä ja matka-aika saadaan tämän ansiosta todella lyhyeksi. Helsingistä Turkuun tai Tampereelle on tarkoitus päästä tunnissa.

Asiantuntijan mukaan huippunopea junayhteys jopa haittaa näiden yhteyksien välillä olevien paikkakuntien asemaa, kun niillä pysähtyvät junat eivät voi olla nopeiden ja suurten kaupunkien välillä suihkivien junien tiellä.

Veroreformi, perustulo ja maakunnat

Suomalainen tuloverotus ja sosiaaliturva ovat tunnetusti melkoinen tilkkutäkki. Meillä on kuitenkin meneillään pari megatrendiä, jotka antavat hyvän tilaisuuden luoda tilalle uusi selkeämpi järjestelmä. Siinä sivussa syntyvät maakunnat, otetaan perustulo käyttöön ja valtion sekä kuntien välinen verojen ja maksujen jako uudistuu.

Perustuslaki ja sote - mahdoton yhdistelmä?

 

Voimassa oleva Suomen perustuslaki astui voimaan 1.3.2000.  Se valmisteltiin 1990-luvulla huolellisesti komiteassa.  Pienehköjä tarkistuksia on tehty myöhemmin.

 

Perustuslakia ei yleensä arvostella. Sitä noudatetaan. Noudattaminen tarkoittaa sen jatkuvaa tulkintaa. Tulkinnan tekee eduskunnan perustuslakivaliokunta asiantuntijakuulemisen ja aiemman tulkinnan pohjalta. Periaatteessa toimiva järjestelmä.

 

Tulevat maakunnat syövät kunnat pois

Jos maakuntauudistus tulee voimaan, perustettaville maakunnille siirtyy tulevien 10-15 vuoden aikana valtaosa nykyisten kuntien tehtävistä. Tämän kehityksen myötä toteutuvat hiljalleen suurkunnat, ja nykyiset kunnat kuihtuvat pois.

Sotien jälkeen kuntien lukumäärä oli parikymmentä vuotta noin 550, kunnes maaltamuuton seurauksena se kymmenessä vuodessa laski noin 450:een. Tuossa määrässä pysyttiin tämän vuosituhannen alkuun, kunnes taas kymmenessä vuodessa määrä laski 320:een ja on nyt ainakin hetkeksi tasaantunut 311:een.

Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi?

 

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi?

 

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Irtisanotaanko 700 sairaanhoitajaa vai lopetetaanko pelastustoimi?

Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa sote- ja maakunta-uudistuksellaan kolmen miljardin euron säästöjä. Sama lukema on isketty valtiovarainministeriön virkamiesten puheenvuoroon, jolla he pohjustavat poliittista keskustelua. Silti sote-uudistuksen uskotaan kasvattavan julkisen talouden menoja noin miljardilla eurolla vuodessa muun muassa Kuntaliiton arvion mukaan. Siitä huolimatta menoleikkaukset ovat erittäin todennäköisiä hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa. Miksi?

Vahva itsehallinto, yhdenvertaiset palvelut

Olen kiertänyt Lappia ahkerasti pitämässä vaalitilaisuuksia ja joka paikkakunnalla nousee aina esille kaksi asiaa: huoli vanhustenhoidon tilasta sekä Lapin palveluverkoston säilymisestä. Huoli on perusteltu. Esperi Caren ja muiden hoivayhtiöiden toiminnasta paljastuneet törkeät laiminlyönnit, monien kuntien heikko rahoitusasema ja valtion vetäytyminen syrjäseuduilta ovat tosiasioita.

Kuntayhtymän demokratisoinnista ratkaisu

Hallituksen sote-maku rakenneuudistuksen pitkittyessä tapahtuu maakunnissa valtavaa kehitystä ihan omin päin. Kunnat ovat löytäneet toisensa ja perustaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi kuntayhtymiä. Kehityksestä kuuluu pääosin hyviä uutisia. Esimerkkeinä Etelä-Karjalan Eksote, ja Pohjois-Karjalan Siun sote.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä