*

Silmäpeliä mitä vielä haluan sanoa

Koreat on vaatteet

Kuvitellaanpa, että ALSiin olisi olemassa kehitysvaiheessa oleva lääke, jota samaan aikaan tutkitaan kliinisesti myös muihin neurodegeneratiivisiin tauteihin. Tässä vaiheessa tehosta ALSiin ei vielä voisi esittää arviota.

Mikä mahtaisi olla suurin este kokeilla lääkettä ihmispotilaiden hoidossa?

Suomen laki? Se sallii kokeellisen lääkkeen käytön potilaan hoitoon, jos ei tehokasta hyväksyttyä lääkettä ole olemassa. 

Halukkaiden potilaiden puute? Älkää nyt nauruun tappako.

Lääketehtaan haluttomuus kustantaa koe-erää?

Ei. Ainoa este halukkaan potilaan ja myötämielisen lääketehtaan välillä on löytää hankkeeseen vaadittava aloitteellinen lääkäri. Kaikki tuntuvat keskittyvän ”potilaan suojeluun” niin, että em. kuvitteellinen hanke tyssää siihen. Todellinen syy on tietysti pelko siitä, että kollegat tai Valvira katsovat vinoon. Varminta on vain kehua keisarin vaatteita joukon mukana.

PS. Tilanne ei oikeasti ole kuvitteellinen vaan ihan aito case.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Lääkettä vailla myyntilupaa ei voi määrätä ilman Lääkelaitoksen lupaa. Jos kyseessä on täysin kokeellinen lääke, pitäisi olla luvat lääketutkimukseen, ja eettisn toimikunnan hyväksyntä, ei yksittäinen lääkäri voi sitä määrätä muuten. Kliinistä lääketutkimusta ei noin vain järjestetä, eikä mikään lääketehdas varmasti toimittaisi lääkkeitä luvattomaan käyttöön.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Kliininen tutkimus on menossa, mutta eri tautiin.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Tuossa: http://etene.fi/documents/1429646/2056382/KOKEELLI...

on selvitetty kokeellisen hoidon periaatteita. Lainsäädäntöön vetoaminen on tässä tapauksessa tekosyy.

Käyttäjän HeikkiHolmstrm kuva
Heikki Holmström

Kliinisen tutkimuksen järjestäminen on tosiaan melkoisen byrokratian takana, mutta potilaan hoitaminen kokeellisella lääkkeellä on periaatteessa helpompaa, jos lääketehdas luovuttaa lääkkeen hoitavan lääkärin käyttöön. Mm. lääkkeestä ja sen annostelutavasta riippuen erilaisia käytännön ongelmia todennäköisesti tulee eteen. Riku lienee oikeassa, että suurin ongelma on tarpeeksi rohkeiden lääkärien löytäminen.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

En ymmärrä, miksi bulkkiasiakas, eli lääkärit, ovat tästä vokaaleja. Kyseessä on kuitenkin R&D. Kenties uhkaava ansionmenetys sumentaa lääkärinvalaa?

Käyttäjän HeikkiHolmstrm kuva
Heikki Holmström

Riku ja minä emme nyt käsittele R&D-asiaa, vaan potilaiden hoitoa. Sanaa kokeilu käytämme, koska mielessämme oleva lääke on "kokeellinen" eikä hoidon tuloksista voida tietää paljonkaan etukäteen.
Kliiniset tutkimukset (R&D) vaativat mm. erilaisia lupia viranomaisilta. Kun hoidetaan potilasta kokeellisella lääkkeellä, niin hänelle ei esimerkiksi voi antaa lumelääkettä (plaseboa) kuten R&D:ssa voidaan.
Lainsäädännössä hoidon ja tutkimuksen ero on tärkeä. Lääketehtaat tutkivat ja kehittävät lääkkeitä, mutta eivät hoida potilaita. Hoitavat lääkärit sen sijaan hoitavat potilaita. Heillä pitäisi olla rohkeutta kokeilla lupaavimpia lääkkeitä kuolemansairaiden potilaidensa hoidossa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Sitä on aika heikoilla jäillä, varsinkin, jos lääkettä ei ole edes rekisteröity. Kerran hoidin harvinaista keskushermoston rappeutumissairautta potevaa potilastani epilepsialääkkellä, valproaatilla, joka poistaa ahdistusta, ja ainakin teoriassa ehkäisee apoptoosia. Potilaani teki itsemurhan, kun pyörätuoli kutsui, ymmärrän häntä hyvin. Hän oli ehdototmasti täysissä järjissään. Seuraavaksi hänen omaisensa syyttivät minua siitä, että olin sotkenut hänen päänsä kokeellisella lääkkeellä, ja aiheuttanut itsemurhan, vaikka potilas oli erittäin hyvin informoitu siitä, mitä käytti. Nykyään, kun lääkärit tuntuvat olevan syntipukkina joka asiaan, kollegat ovat syystäkin varovaisia.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Tuo on oikea ongelma. Lääkärin vastuuta pitäisi voida järkevöittää, jos täysissä järjissään oleva varmaa kuolemaa tekevä potilas niin haluaa.

Itse löysin neurologin, jolla oli yhden tutkimusraportin perusteella kanttia määrätä off label litium+valproaatti. Vasta kliinisessä testivaiheessa olevan lääkkeen tilanne on hankalampi, mutta laki ei sellaisiakaan hoitokokeiluja kiellä, kunhan lääkkeestä ei peritä hintaa eli sitä ei myydä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Järkevää. En rukoile, kun en jumaliin usko, mutta toivon menestystä. Teoriassa tuolla yhdistelmällä nimenomaan voi olla vaikutusta. Kokeillaanko vielä nykyään levamisolilla?

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila Vastaus kommenttiin #11

Ei, mutta minulla on n. 30-40 aineen cocktail käytössä. Lito+deprakine ovat siinä ainoat reseptilääkkeet. Olen myös kasaillut perusteita yhdistelmän testaamiselle: http://alstuttu.org/wiki/index.php?title=Plan_for_...

Käyttäjän HeikkiHolmstrm kuva
Heikki Holmström

Ymmärrän hyvin lääkäreiden varovaisuuden. Ymmärrän myös hyvin kuolemansairaiden halun kokeilla lupaavimpia uusia lääkkeitä mahdollisimman nopeasti, ennen viikatemiehen vierailua.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Niin minäkin. Jos olisin itse samassa tilanteessa, voisin toki itse kokeilla kaikenlaista, ja sen tekisin. PItää vain muistaa, että lääkäri on aina vastuussa teoistaan, oli tarkoitus kuinka hyvä tahansa. Vastikään professorilta kiellettiin yksityisvastaanoton pitäminen.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

On vaikea ymmärtää, miten samaan aikaan ollaan ajamassa lääkäreille oikeutta eutanasiaan potilaan niin halutessa, mutta halutaan kieltää alle 100 % todennäköisyydellä toteutuvan riskin ottaminen potilaan pyynnöstä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset