Silmäpeliä mitä vielä haluan sanoa

Mikä se kysymys olikaan?

Jos ylioppilaskokelas vastaisi äidinkielen ainekirjoituksen otsikkoon ”esitä ratkaisusi seuraavaan nykykäytännön ongelmaan” pelkällä nykykäytännön kuvauksella, hän saisi arvosanaksi hylätyn.

Väliin mietityttää, vaaditaanko ministeriöiden virkamiehiltä ensimmäisen kotimaisen kielen osaamista lainkaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän HeikkiHolmstrm kuva
Heikki Holmström

Riku, liittyyköhän tämä pohdiskelu ministerin vastaukseen Eeva-Johanna Elorannan kirjalliseen kysymykseen ALS-potilaiden lääkityksestä viime joulukuulta. Kysymyksen viimeinen lause oli "mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi?" Vastauksessa kuvailtiin lähinnä nykykäytäntöjä, muttei kerrottu mitä hallitus aikoo tehdä.
Pohdiskelu sopii myös STM:n virkamiesten vastaukseen ALS-tutkimuksen tuki ry:n helmikuussa esittämiin ehdotuksiin. Siinäkin vastauksessa kuvailtiin ja perusteltiin hieman nykykäytäntöjä, eikä luvattu ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, paitsi että alettiin etsiä Euroopasta sopivaa metyylikobalamiiniliuosta ALS-potilaiden hoitoon (siinä onnistumatta).
Kummatkin vastaukset voi tulkita seuraavasti: Suomen järjestelmässä ei ole mitään parannettavaa. Koska järjestelmä (lait, määräykset ja käytännöt) on täydellinen, mitään ei tarvitse tehdä, eikä siis aiota tehdä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset